Oppimiskoekaniinina toimi kymmensenttinen alkueläin, Physarum polycephalum. Kuva: Audrey Dussutour (CNRS)
Oppimiskoekaniinina toimi kymmensenttinen alkueläin, Physarum polycephalum. Kuva: Audrey Dussutour (CNRS)

Oppi ei kaipaa älyä, osoittivat ranskalaistutkijat yksisoluisella eliöllä.

Oppimista ja muistia pidetään yleensä sellaisten eläinten etuoikeutena, joilla on keskushermosto. Ranskalaistutkijat saivat nyt selville, että siihen kykenee jopa yhdestä ainoasta solusta koostuva alkueläin.

Totuuden paljasti Physarum polycephalum -limasieni, jonka edustajia Crca-keskuksen tutkijat kasvattivat laboratoriossa viljelymaljoilla.

Oppimiskoe tehtiin niin, että joillekin maljoille tipautettiin kiniiniä, toisille kofeiinia. Kumpikin aine on kitkerä mutta vaaraton.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiniini ja kofeiini laitettiin maljalle eliöiden ja niiden ravinnon väliin. Ensi alkuun alkueläimet eivät halunneet kulkea yhdisteiden läpi, kun taas verrokit, joiden eteen ei tällaista estettä laitettu, porhalsivat suoraa päätä ravinnon luo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vähitellen lima kuitenkin huomasi, että yhdisteet ovat sille harmittomia. Kuuden päivän kuluttua kaikki yksilöt käyttäytyivät kuten verrokit. Mutta jos lima ei ollut kahteen päivään kosketuksissa kitkerään aineeseen, tilanne nollautui: se varoi taas estettä. Samoin kävi, jos aineet vaihdettiin päittäin. Kofeiiniin tottunut lima vältteli kiniiniä ja päinvastoin.

Tutkijoiden mukaan kyseessä on alkeellinen oppimisen muoto, jota kutsutaan habituaatioksi eli tottumiseksi.

Havainto auttaa ymmärtämään oppimisen kehityshistoriaa sekä muiden yksinkertaisten eliöiden, kuten bakteerien ja virusten oppimista, tutkijat toteavat tutkimustiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the Royal Society B.

Sisältö jatkuu mainoksen alla