Aivoja haastava työ pitää ne kunnossa piempään. Kuva: Shutterstock
Aivoja haastava työ pitää ne kunnossa piempään. Kuva: Shutterstock

Aivot pysyvät kunnossa paremmin, kun niitä käyttää ahkerasti, vahvistaa suomalaistutkimus.

Henkisesti vaativaa työtä tekevät sairastuvat vanhuusiän dementiaan vähemmän kuin sellaiset ihmiset, joiden työ ei juuri stimuloi aivoja. Näin kertoo suomalaisten johtama tutkimus arvovaltaisessa lääketieteen julkaisussa BMJ:ssä.

Vaativaa aivotyötä tekevillä on laajan tutkimusaineiston perusteella 23 prosenttia pienempi muistisairauksien riski kuin niillä, joiden työ on kaavamaista ja yksinkertaista.

Aivoja virittävän toiminnan on oletettu estävän tai lykkäävän dementian puhkeamista. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat kuitenkin olleet otoksiltaan pieniä ja kestoltaan lyhytaikaisia, eikä olettamalle ole saatu vahvaa näyttöä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Meidän aineistossamme näkyy, että jos on kognitiivisesti stimuloiva työ, sillä lykkää dementian puhkeamista keskimäärin puolitoista vuotta”, sanoo tuoretta tutkimusta johtanut Mika Kivimäki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hän työskentelee epidemiologian professorina sekä Lontoon University Collegessa että Helsingin yliopistossa.

Tutkijat analysoivat aivotyön ja dementian yhteyttä useiden pitkien seuranta-aineistojen perusteella. Lisäksi ryhmä selvitti verinäytteiden avulla, mistä aivotyön dementialta suojaava vaikutus voisi johtua.

Aivotyöläisten ja yksinkertaisempia töitä tekevien verinäytteissä oli eroja sellaisissa proteiineissa, jotka liittyvät hermosolujen välisten yhteyksien syntyyn ja säilymiseen.

Aivot kehittyvät ja pysyvät kunnossa paremmin, kun niitä käyttää ahkerasti.

Nuorena kannattaa hankkia hyvä koulutus. Korkeammin koulutetut ovat yleensä paitsi parempituloisia, myös terveempiä kuin vähän kouluja käyneet. Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että nuorena hankittu vankka koulutuspohja vähentää vanhuuden muistisairauksien riskiä.

Kysymysmerkki sen sijaan on ollut, voiko aivoja muokata kognitiivisella ahkeroinnilla vielä aikuisenakin niin, että sillä olisi vaikutusta muistisairauksien puhkeamiseen.

Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, kuinka musiikki-, taide- ja käsityöharrastukset aktivoivat aivoja laajasti ja ovat hyväksi niin mielelle kuin tiedonkäsittelytaidoille. Vapaa-ajan harrastukset eivät kuitenkaan vähennä muistisairauksien puhkeamista, tuoreet pitkäaikaistutkimukset kertovat.

Kivimäki arvioi, että aivoja aktivoivista harrastuksista voi olla hyötyä, mutta vaikutukset saattavat olla niin lieviä, että ne eivät tule esiin isoissa aineistoissa.

Työn vaikutuksia voi olla helpompi havaita, sillä töissä vietetään tyypillisesti paljon enemmän aikaa kuin harrastuksissa.

”Jos ajatellaan, että työelämä kestää kymmeniä vuosia ja töissä ollaan arkipäivinä keskimäärin kahdeksan tuntia, niin se toki näkyy.”

Kivimäen ja kollegoiden tutkimuksen aineistossa oli lähes 108 000 henkilöä. Heistä suurin osa oli suomalaisia. Tutkittavat olivat alussa keskimäärin 45-vuotiaita, ja heidän terveystietojaan oli aineistosta riippuen seurattu 14–30 vuotta.

”Henkisesti vaativaa työtä tekevistä noin parikymmentä prosenttia vähemmän sairastui seuranta-aikana”, Kivimäki sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla