Impala-antiloopeille puusto tietää sekä ruokaa että hengenvaaraa. Mitä tiuhempi pöheikkö on, sitä todennäköisemmin siellä lymyää peto. Sellaisessa pöheikössä akasioiden ei tarvitse suojautua piikein. Kuva: AT Ford
Impala-antiloopeille puusto tietää sekä ruokaa että hengenvaaraa. Mitä tiuhempi pöheikkö on, sitä todennäköisemmin siellä lymyää peto. Sellaisessa pöheikössä akasioiden ei tarvitse suojautua piikein. Kuva: AT Ford

Kumpikin torjuu antilooppeja syömästä akasian lehtiä.

Vaikkeivät kasvit pysty juoksemaan karkuun, ne pärjäävät sellaisissakin ympäristöissä, missä kasvinsyöjiä on runsaasti. Kasvit voivat joko suojautua piikein ja myrkyin tai kasvaa sellaisilla paikoilla, missä petojen pelko karkottaa laiduntajia. Itäafrikkalaisella savannilla kumpikin keino näkyy akasioiden kasvussa, osoittaa kansainvälinen tutkijaryhmä Science-lehdessä.

Adam Ford Brittiläisen Kolumbian yliopistosta Vancouverista Kanadasta ja hänen kollegansa tutkivat, miten lehtiä syövien impala-antilooppien sekä impaloita syövien leopardien ja savannikoirien eli hyeenakoirien käyttäytyminen vaikuttaa savannipuiden esiintymiseen.

Tutkijat vertasivat kahden akasialajin kasvupaikkoja.

Kävi ilmi, että jopa kuusisenttisillä piikeillä komeileva Acacia etbaica on valtalaji avoimessa, vähäpuisessa maastossa, missä pedoille on niukasti lymyilypaikkoja ja impalat lehdille vakava uhka.

Sen sijaan noin puolisenttisiä piikkejä kasvava ja siksi mutustajille altis Acacia brevispica vallitsee sellaisissa pöheiköissä, minne impalat varovat menemästä petovaaran takia.

Yhdessä nuo kaksi akasialajia kattoivat noin 80 prosenttia tutkitun alueen puista.

Impaloiden seuranta osoitti, että pedot tosiaan vaikuttavat siten kuin akasioiden kasvusta voisi päätellä.

Impalat välttelevät runsaspuisia paikkoja ja pysyttelevät avomaalla erityisesti ne ajat vuorokaudesta, kun saalistajat ovat aktiivisimmillaan. Saalistetuista impaloista 52 prosenttia menee leopardien ja 31 prosenttia savannikoirien tiliin, ja puusto vaikuttaa kumpienkin kaato-onneen samalla tavoin.

Tutkijat jopa varmistivat, että akasian piikit todella torjuvat impaloita oletuksen mukaisesti. Lyhytpiikkisen lajin lehdissä nimittäin on erityisen runsaasti väkeviä tanniineja, jotka saattaisivat toimia kemiallisena puolustuksena.

Oksien piikkisyyden vaihtaminen leikkaa-liimaa-menetelmällä ja tulosten tarjoaminen tilapäisillä ruokintapaikoilla villeille impaloille kuitenkin vahvisti, että nimenomaan piikkisyys ratkaisee, mitä impala mieluiten syö.

(20.10.2014 leopardien prosenttiluku korjattu.)

Akasian aseistus aamuruskossa. 


Kuva: AT Ford

Tetraedri_
Seuraa 
Viestejä174
Liittynyt3.7.2012

Akasiapuulle leopardi on kuin piikki

PPo 18.10.2014 klo 19:21 Saalistetuista impaloista 83 prosenttia menee leopardien tiliin ja 31 prosenttia savannikoirien. Minkä piikkiin menevät loput ? Jaa-a, kun kaikista saalistetuista impaloista jo 114 prosenttia menee joko leopardien tai savannikoirien tiliin... vai tekevätkö leopardit ja savannikoirat yhteistyötä, jolloin Vennin diagrammein kuvattuna osa leopardin pallerosta on päällekäin savannikoirien palleron kanssa muodostaen alle 100%?
Lue kommentti

Jos menettäisin hulluuteni, menettäisin kaiken!