Tämä kiiltotuomen lehdeltä kuvattu Papilio glaucus -ritariperhosen toukka pelaa varman päälle ja pysyttelee yhdessä kasvilajissa. Kuva: Michael Singer, Wesleyan University
Tämä kiiltotuomen lehdeltä kuvattu Papilio glaucus -ritariperhosen toukka pelaa varman päälle ja pysyttelee yhdessä kasvilajissa. Kuva: Michael Singer, Wesleyan University

Lintu nappaa todennäköisimmin moniruokaisen toukan.

Perhostoukat, jotka syövät vain yhtä tai kahta kasvilajia, säästyvät lintujen suusta todennäköisemmin kuin toukat, jotka syövät useampia kasvilajeja. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden havainnot julkaisi Pnas-lehti.

Kailen Mooney Kalifornian yliopistosta Irvinesta kollegoineen tutki toukkien tapojen vaikutusta paitsi niihin itseensä myös niiden ravintokasveihin. Ne kasvit, joita syövät moniruokaiset toukat, hyötyvät toukkia saalistavista linnuista enemmän kuin ne, joita syövät valikoivimmat toukat.

Toukkien kannalta kyse on riskin ja yltäkylläisyyden tasapainottamisesta. Moniruokaiset toukat voivat luottaa ruoan riittävyyteen mutta altistuvat saalistukselle. Valikoivat toukat löytävät niukemmin sapuskaa mutta ovat paremmassa turvassa.

Entä mistä valikoivien toukkien parempi turvallisuus johtuu? Vain yhteen tai kahteen kasvilajiin erikoistuneet toukat voivat turvata erikoistuneempaan naamioväriin ja naamioitumiskäyttäytymiseen kuin erikoistumattomat, tutkijat vastaavat.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5363
Liittynyt9.1.2011

Älä toukka pieni popsi mitä vain

Ilman muuta naamioitumisella voi olla oma osuutensa, mutta en usko, että se on dominoiva tekijä. Naamioituminen kuitenkaan ei hämää kovin tehokkaasti nälkäistä lintua. Kyse on vain muutamien prosenttien valintaeduista. Mutta evoluutio on hyvin herkkä ja pienetkin valintaedut korostuvat. Mutta se että tuomenkehrääjäkoi saa mellastaa ihan vapaasti, koska on erikoistunut syömään vain yhden puun lehtiä johtuu ihan siitä, etteivät linnut halua niitä syödä, koska kasvien myrkkyjen pitoisuudet on niin...
Lue kommentti

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Petri Riikonen
Seuraa 
Viestejä245
Liittynyt16.3.2005

Älä toukka pieni popsi mitä vain

Puuhevonen, vasta nyt tajusin, että hahmotin kritiikkisi suunnan väärin. Et kritisoinutkaan uutisointiamme vaan tutkijoiden tuloksistaan tekemää päätelmää. Lienee hyvinkin mahdollista, että mainitsemillasi makueroilla oli osuutensa tuloksiin, mutta aineistostaan tutkijat joka tapauksessa löysivät yhteyden juuri toukkien yksipuolisen ravinnon ja naamioitumistehokkuuden välillä: "dietary specialization was associated with increased crypsis (camouflaged species only) and more stereotyped resting...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä