Marokosta on löytynyt yli 300 000 vuotta vanhoja fossiileja. Kuvassa löydöksiin perustuva taitelijan näkemys esihistoriallisesta ihmisestä. Kuva: <span class="photographer">JOHN BAVARO / SCIENCE PHOTO LIBRARY</span>
Marokosta on löytynyt yli 300 000 vuotta vanhoja fossiileja. Kuvassa löydöksiin perustuva taitelijan näkemys esihistoriallisesta ihmisestä. Kuva: JOHN BAVARO / SCIENCE PHOTO LIBRARY

Esivanhempiamme eli monissa paikoissa Afrikassa, ja meillä on monta alkukotia, sanovat kriitikot.

Nykyihmisen alkukoti on paikannettu Botswanan alueelle, äskettäin uutisoitiin. Kansainvälisen tutkijaryhmän päätelmät julkaisi maanantaina arvovaltainen tiedelehti Nature.

Jo pitkään on tiedetty, että ihmislaji on saanut alkunsa Afrikassa. Ihmislajien edustajia on elänyt maapallolla jo ainakin kaksi miljoonaa vuotta sitten. Tuore tutkimus koskee homo sapiensin viimeistä elävää alalajia, nykyihmisiä, joihin me kuulumme.

Alkukodin paikannus perustui noin 1 200:aa dna-näytteeseen, jotka oli otettu eteläisessa Afrikassa asuvilta ihmisiltä. Kaikki näytteet olivat mitokondrio-dna:ta, jonka lapsi perii vain äidiltään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkija Vanessa Hayes ja kumppanit loivat niiden avulla geneettisen sukupuun, jonka vanhin haara paikannettiin nykyisen Kalaharin alueelle, Okavangojoen suistoon ja Makgagikgadin suola-aavikolle. Ne sijaitsevat pohjoisessa Botswanassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Geneettinen haara johti 200 000 vuoden päähän.

Ihmisen esihistorian muut tutkijat ympäri maailmaa ovat kuitenkin suhtautuneet tulokseen hyvin epäillen.

Vaikka meillä on ylivoimaiset todisteet siitä, että nykyihminen on peräisin Afrikasta, ihmisen alkukotia ei voi mitokondrio-dna:n avulla paikantaa tarkasti, he sanovat.

”Mitokondrion geenit kertovat huonosti muinaisista populaatioista”, sanoo geneetikko Mark Thomas Lontoon University Collegesta. Kun mitokondrio-dna:n avulla jäljitetään ihmisen sukupuuta ja esi-isiä yli 200 000 vuoden päähän, todistusarvo on nolla, hän sanoo tiedelehti New Scientistille.

”Ihmiset eivät kehittyneet yhdessä pienessä Afrikan kolkassa. Tällaisia väitteitä pitää varoa, olivatpa ne arkeologien löytöjä, geneettisiä löytöjä tai fossiileja. Isoja ja helppoja otsikkoja, mutta huonoa tiedettä”, twiittasi saksalaisen Max Planck -instituutin tutkija Huw Groucatt.

Lontoon luonnontieteellisen historian museon professori Chris Stringer pitää tutkimuksen seuraamaa mitokondrion perimää liian pienenä ihmisen perimän osana. Sen perusteella ei voi tehdä tehdä tarkkoja johtopäätöksiä esivanhempiemme liikkeistä.

”Emme voi paikantaa nykyihmisen synnylle yhtä alkupistettä siten, että tutkimme vain nykyisen mitokondrion perimän maantieteellistä jakautumista”, Stringer sanoo. Sen sijaan alkukoteja voi olla useita.

Ihmislaji on yli 200 000 vuotta vanha, muistuttaa tutkija Eleanor Scerri Max Planck -instituutista New Scientistissa.

Esimerkiksi nykyisen Marokon alueelta Rabatista löytyneitä fossiileja ajoitettiin ja mitattiin tarkasti vuonna 2017. Löydöt viittaavat siihen, että lajimme on ainakin 315 000 vuotta vanha.

Voidaan väittää, että Marokon fossiilit eivät ole tarpeeksi nykyihmisen kaltaisia. Sama väite pätee kuitenkin myös fossiileihin, joita on löydetty eteläisestä Afrikasta.

Rajanveto on hankalaa. Sellaiset piirteet, jotka näkyvät nykyisissä ihmisissä, alkoivat näkyä kaukaisten esivanhempien piirteissä vasta 100 000–40 000 vuotta sitten, Scerri, Thomas sekä Lounès Chikhi kirjoittivat syyskuussa kommenttiartikkelissaan Naturessa.

Hayesin ryhmän mukaan ihmiset olivat viihtyneet alkukodissaan 200 000 vuotta sitten noin 70 000 vuoden ajan. Vasta sitten ensimmäinen joukko erkani populaatiosta ja lähti vaeltamaan kohti koillista.

Uuden tutkimuksen arvostelijat sanovat, että pitkään paikallaan asumista on vaikea kuvitella.

Ihmiset tuskin pysyttelivät eteläisessä Afrikassa aloillaan yhdellä tietyllä alueella kovin pitkään. He olivat liikkuvia metsästäjä-kerääjiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan he eivät olisi muuttaneet Kalaharin alueelta kymmenien tuhansien vuosien aikana minnekään.

Jos ihmiset ovat muuttaneet, heidän nykyinen elinpaikkansa ei voi kertoa, missä laji sai alkunsa, Scerri sanoo New Scientistissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla