Nämä alkuliemet kokattiin 1950-luvulla.
Nämä alkuliemet kokattiin 1950-luvulla.

Paluu yli 50 vuoden takaiseen elämän alkuliemikokeeseen paljasti, että keitos saattoi sisältää luultua moninaisempia orgaanisia yhdisteitä.

Kemisti Stanley Miller teki 1950-luvulla kuuluisan kokeen, jossa hän jäljitteli elämälle tärkeiden orgaanisten yhdisteiden syntyprosessia miljardeja vuosia sitten. Hän teki myös toisen kokeen, johon ei koskaan palannut. Nyt hänen silloinen oppilaansa Jeffrey Bada kollegoineen analysoi tämän kokeen näytteet ja löysi uutta näkemystä alkucocktailiin.

Ensimmäisestä kokeesta poiketen Miller lisäsi julkaisemattomassa kokeessa rikkivetyä niihin raaka-aineisiin, joita varhaisella maapallolla saattoi olla. Tätä pidetään nykyisin realistisena käsityksenä tuolloisista oloista, sillä rikkivetyä sylkevät ilmaan tulivuoret. Juuri nuoren planeetan tulivuoriseutuja monet tutkijat pitävät mahdollisina keitaina, joissa elämän raaka-aineet saattoivat kypsyä.

Millerin reseptiin kuului rikkivedyn lisäksi vettä, metaania, hiilidioksidia ja ammoniakkia. Sitten hän kuumensi kaasuseosta ja kohdisti siihen varhaisen Maan salamointia edustavia sähköpurkauksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt puoli vuosisataa myöhemmin modernit kemialliset analyysivälineet paljastivat Millerin näytteistä muun muassa rikkipitoisia aminohappoja, valkuaisaineita sekä proteiineissa esiintymättömiä aminohappoja. Nykytutkijat yllättyivät, miten paljon yhdisteitä näytteistä paljastui.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimus tukee käsitystä, jonka mukaan salamat, vulkaaninen toiminta sekä tietyt kaasut toisiinsa reagoidessaan synnyttivät elämän rakennusaineet. Kun yhdisteet olivat valmistuneet, ne saattoivat levitä sadevesien mukana ja kokea yhä uusia muutoksia.

Yhdysvaltalaisessa Scripps-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Jeffrey Bada ryhmineen tutki myös kaksi hiilipohjaista meteoriittia, jotka sisälsivät samoja aminohappopitoisuuksia kuin Millerin syntetisoimat näytteet. Löydökset viittaavat siihen, että etenkin rikkivedyllä on ollut tärkeä rooli elämän syntyä ennakoivissa kemiallisissa reaktioissa niin Maassa kuin mahdollisesti muualla varhaisessa aurinkokunnassa.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla