Aivosolujen koolla on väliä. Kuva: istock
Aivosolujen koolla on väliä. Kuva: istock

Suurten hermosolujen viestintä sujuu nopeammin, esittävät hollantilaiset tutkijat.

Ihmisen älykkyys on monimutkainen kokonaisuus, jota ei ymmärretä vielä lainkaan hyvin. Tiedetään, että älykkyyteen vaikuttavat lukuisat ympäristötekijät ja geenit, mutta lopputulos on lukemattomien asioiden summa.

Nyt hollantilaistutkijat ovat havainneet, että yksi älykkyyteen vaikuttava tekijä saattaa olla aivosolujen koko.

Amsterdamin vapaan yliopiston tutkijat saivat aivokudosnäytteitä 35 ihmiseltä, jotka olivat menossa aivoleikkaukseen joko kasvaimen poistoa tai vakavan epilepsian hoitoa varten.

Leikkauksen yhteydessä poistettiin ja otettiin talteen pieni pala aivojen ohimolohkoa, joka säätelee esimerkiksi näkö- ja kuulohavaintojen tulkintaa.

Ennen leikkausta koehenkilöt suorittivat tavanomaisen älykkyystestin.

Kun ryhmä sitten tutki henkilöiden aivokudosta, selvisi, että testissä korkeampaan älykkyysosamäärään yltäneillä oli huomattavasti isommat aivosolut kuin huonomman tuloksen saaneilla.

Heidän aivosoluissaan oli myös enemmän dendriittejä eli tuojahaarakkeita, jotka yhdistävät hermosoluja toisiinsa. Isommat solut ja useammat piuhat auttaisivat soluja viestimään tehokkaammin, ryhmä uumoilee.

Tutkijat testasivat myös, miten nämä solut johtavat sähköä. He johtivat soluihin virtaa ja huomasivat, että sekä isot että pienemmät aivosolut selviytyivät hyvin matalista taajuuksista. Mutta kun taajuutta nostettiin, pienemmät aivosolut alkoivat väsyä. Isompien solujen toiminta ei sen sijaan hidastunut.

Aivosolujen toimintaa tarkastelevan tietokonemallin perusteella tutkijat arvelevat, että fiksumpien ihmisten aivoissa signaalit yksinkertaisesti kulkevat nopeammin. Tämä kävisi yksiin sen kanssa, että älykkäillä ihmisillä näyttää olevan hieman paremmat reaktioajat, vaikka refleksien ja älykkyyden yhteys on vielä epäselvä.

Kyse on vasta alustavasta havainnosta, ja tutkimus on vielä esijulkaisuvaiheessa. Se on luettavissa bioRxiv -palvelusta.

Yhdysvaltalaisessa Allen-instituutissa työskentelevä neurotieteilijä Christof Koch kehuu kuitenkin tutkimusta New Scientist -tiedelehdessä.

”Tämä on kaunis tutkimus. Tiedämme, että aivojen koolla ja älykkyydellä on jokin yhteys, ja nyt ryhmä onnistuu viemään tämän yksittäisten hermosolujen tasolle”, Koch sanoo. Hän ei osallistunut tutkimukseen.

Kochin mukaan älykkyydestä neljäsosa selittyy aivosolujen fyysisillä ominaisuuksilla. Aivojen toimintaan ja älykkyyteen vaikuttavat sadat geenit, joilla jokaisella on hyvin pieni osa kokonaisuudessa.

Myös älykkyystutkija Richard Haier Kalifornian yliopistosta Irvinessä pitää tutkimusta kiinnostavana. Hän pohtii, löytyisikö eri aivoalueiden solujen koosta ja muista ominaisuuksista yhteys siihen, miksi jotkut ihmiset ovat hyviä joillain älykkyyden osa-alueilla ja jotkut toisilla.

Tutkimus ei kuitenkaan pysty osoittamaan, onko joillain ihmisillä syntyjään isommat aivosolut vai kehittyvätkö ne tehokkaammiksi muiden tekijöiden vaikutuksesta.

35 henkilöä kattanut tutkimus on myös varsin pieni, ja löydökset pitää vahvistaa jatkotutkimuksissa. Jotta aivosolujen koon ja älykkyyden välinen linkki voitaisiin uskottavasti osoittaa, pitäisi tutkia tuhansia kudosnäytteitä, huomauttaa älykkyyttä tutkinut professori Wendy Johnson Edinburghin yliopistosta New Scientist -lehdessä.

nimmarix
Seuraa 
Viestejä612
Liittynyt2.12.2017

Älykkäillä on isommat aivosolut

JPI kirjoitti: Sangen merkillistä... Koska pääkopan tilavuus on kaikilla käytännössä sama +-himpun verran, niin iso-aivosoluisilla on nupissaan vähemmän aivosoluja kuin pikku-aivosoluisilla. Tietokonetekniikassa miniatyrisointi on valttia, mitä pienemmistä yksiköistä prossu/memory koostuu sitä tehokkaampi se on. Mutta voihan se olla, että isopäiset tutkijat ovat lapsina saaneet traumoja vesipäiksi haukkumisesta..? Pään tilavuus ei ole kaikilla sama, vaan erot ovat erittäinkin suuria, mikä ei...
Lue kommentti