Keskittymiseen liittyvät aivoalueet raksuttavat vaikeiden älykkyystehtävien aikana kiivaimmin älykkäimmillä koehenkilöillä. Aivotoiminnan magneettikuvauksiin perustuvasta havainnosta raportoivat

Keskittymiseen liittyvät aivoalueet raksuttavat vaikeiden älykkyystehtävien aikana kiivaimmin älykkäimmillä koehenkilöillä. Aivotoiminnan magneettikuvauksiin perustuvasta havainnosta raportoivat Nature Neuroscience -lehdessä St. Louisin Washington-yliopiston Jeremy Gray ja Todd Braver sekä Harvardin yliopiston Christopher Chabris.

Kokeisiin osallistui 48 tervettä vapaaehtoista. Tutkimuksessa mitattiin heidän kykynsä ratkaista älykkyystehtäviä (general fluid intelligence, sukua älykkyysosamäärälle). Sitten heille annettiin lisää älykkyystehtäviä, joiden aikana heidän aivotoimintaansa mitattiin toiminnallisella magneettiresonanssikuvauksella (fMRI).

Älykköjen aivojen keskittymisalueilla nähtiin muita vilkkaampi aktiivisuus niissä tehtävissä, joissa ratkaisijaa yritettiin hämätä antamalla vääriä vihjeitä. Esimerkiksi heille näytettiin sanoja yksi kerrallaan, ja välillä kysyttiin, oliko tietty sana ollut täsmälleen kolme sanaa aiemmin. Hämäykseksi sanaa saatettiin näyttää kaksi tai neljä sanaa ennen kysymystä. Älykkäimmät pärjäsivät näissä tehtävissä paremmin kuin muut.

Keskittymiskyky on yksi hyvä ja odotettukin selitys yleiselle älykkyydelle. Pelkkä keskittyminen ei kuitenkaan riitä selitykseksi, vaan muitakin osatekijöitä pitäisi löytää, Jeremy Gray huomauttaa Reuters Healthin haastattelussa.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla