Tutkimuksissa testattiin, huijaavatko lapset, jossa heille kesken pelin tarjoutuu tilaisuus luvatta kurkistaa toisen kortit. Kuva: Anna Matilda Valli / HS
Tutkimuksissa testattiin, huijaavatko lapset, jossa heille kesken pelin tarjoutuu tilaisuus luvatta kurkistaa toisen kortit. Kuva: Anna Matilda Valli / HS

Kahdessa tutkimuksessa lapset, joita kehuttiin fiksuiksi, huijasivat todennäköisemmin kuin ne, jotka saivat muunlaisia kehuja suorituksestaan.

Lasta kuuluu kehua, mutta miten pitäisi valita sanansa?

Kaksi tuoretta tutkimusta viittaa ainakin siihen, että lapsen älykkyyden kehuminen onnistuneen suorituksen jälkeen saattaa motivoida tätä juksaamaan jatkossa. Toinen tutkimuksista tehtiin Kiinassa ja toinen Kanadassa.

Ensimmäisessä tutkimuksessa 300 esikouluikäistä kiinalaislasta laitettiin pelaamaan arvauspeliä. Tutkija laittoi seinämän taakse kortin, jossa oli jokin numero, ja lapsen piti arvata, onko numero pienempi vai suurempi kuin kuusi. Lapsille kerrottiin, että he saavat palkinnon, jos arvaavat kolme kertaa oikein.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapset jaettiin kolmeen ryhmään ja heitä kehuttiin eri tavoin. Ensimmäisen ryhmän lapset saivat oikean arvauksen jälkeen kuulla olevansa fiksuja. Toisen ryhmän lapsille sanottiin vain, että he suoriutuivat hyvin. Kolmannen ryhmän lapsia ei kehuttu suorituksesta lainkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sitten tutkijat kokeilivat, miten kehuminen vaikutti. He laittoivat kortin pöydälle sermin taakse ja poistuivat huoneesta minuutiksi. He kielsivät lasta kurkkaamasta, mikä numero kortissa oli.

Kävi niin, että fiksuiksi kehutut lapset huijasivat huomattavasti todennäköisemmin kuin ne lapset, joita vain kehuttiin suorituksesta tai ei kehuttu ollenkaan.

”Fiksujen” ryhmässä korttia kurkkasi salaa 60 prosenttia lapsista, kun kahdessa muussa ryhmässä vain 40 prosenttia puijasi kurkkaamalla sermin taakse. Pojat myös sortuivat juksaukseen hieman useammin kuin tytöt.

Toinen tutkimus eteni muuten samalla tavoin, mutta siinä osalle lapsista kerrottiin etukäteen, että ”tiedämme sinun olevan fiksu”. Heitä ei siis kehuttu suorituksesta, vaan annettiin ymmärtää, että lapsella on fiksun maine. Tulokset olivat samankaltaisia.

Tutkijat tulkitsevat tulosta niin, että fiksuna pidetylle lapselle syntyy paine suoriutua jatkossakin hyvin, vaikka se sitten tarkoittaisi huijaamista. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että kykyjen kehuminen saattaa nakertaa lasten oppimismotivaatiota, kun he kohtaavat vaikeita ongelmia.

”Kehuminen on monimutkaisempaa kuin ajattelisi. Lapsen luontaisten kykyjen kuten älykkyyden kehuminen vaikuttaa eri tavalla kuin tietynlaisesta käytöksestä tai hyvästä yrityksestä kehuminen”, sanoo lasten ja aikuisten valehteluun erikoistunut kehityspsykologian professori Kang Lee tiedotteessa.

Molemmat tutkimukset ovat vapaasti luettavissa. Ensimmäisen tutkimuksen julkaisi Psychological Science ja toisen Developmental Science.

Sisältö jatkuu mainoksen alla