Kulkuproteiini lupailee aikaisempaa diagnoosia. Nykyään Alzheimer löytyy aivokuvista vasta pitkälle edettyään. Kuva: Shutterstock
Kulkuproteiini lupailee aikaisempaa diagnoosia. Nykyään Alzheimer löytyy aivokuvista vasta pitkälle edettyään. Kuva: Shutterstock

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

Saksalainen neuropatologi ja psykiatri Alois Alzheimer löysi nimeään kantavan, nyt kaikkien tunteman taudin erään naispotilaansa aivoista yli sata vuotta sitten, jo vuonna 1906.  Silti tämä dementioista yleisin tunnetaan yhä puutteellisesti.

Tiedetään, että tauti rappeuttaa aivot sotkemalla kahden proteiinin, beeta-amyloidin ja taun, toiminnan. Ilmeisesti ensin sekoaa amyloidi, joka alkaa keräytyä plakeiksi hermosolujen väleihin. Sitten vikaantuu tau, joka tekee takkua hermosolujen sisään. Mistä tämä kaikki pohjimmiltaan johtuu, ei tiedetä.

Koska tauti ilmenee aivoissa, syytä on etsitty aivoista – mutta ehkei se yksin niissä olekaan. Jospa haitallista amyloidia syntyy jossain muualla ja kulkeutuu aivoihin syövän lailla? Beeta-amyloidiahan valmistuu myös verihiutaleissa, verisuonissa ja lihaksissa, ja sen esiastetta löytyy useista elimistä.

Hiiret vahvistivat ajatuksen

Vaihtoehtoa tuli pohtineeksi psykiatrian professori Weihong Song Brittiläisen Kolumbian yliopistosta Kanadasta. Hän päätti kollegoineen testata hypoteesia parabioosimenetelmällä. Siinä kaksi eläintä liitetään toisiinsa kirurgisesti niin, että verenkierrot yhdistyvät. Ryhmä kytki yhteen terveitä ja Alzheimer-hiiriä. 

Yhdistetyissä koe-eläimissä viallista beeta-amyloidia kulkeutui sairaista hiiristä terveiden hiirien aivoihin, joissa se lisääntyi ja kertyi plakeiksi. Myös tautakkuja ilmaantui. Jo neljän kuukauden kuluttua aivojen kyky oppia ja muistaa heikentyi, ja vuoden päästä aivoissa näkyi Alzheimerin tautiin viittaavia merkkejä: tuhoutuneita hermosoluja, tulehdusta ja verentihkuntaa, tutkijat raportoivat lokakuussa 2017 Molecular Psychiatry -lehdessä.

Tekijöidensä mukaan tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa, että aivojen ulkopuolinen beeta-amyloidi voi päästä aivoihin. Tämä on mahdollista siksi, että aivoja vierailta aineilta suojaava veri-aivoeste heikkenee vanhemmiten.

Uutta toivoa tunnistukseen

Tulosten selvittyä professori Song toivoi, että tutkijat ja lääkärit alkaisivat kiinnittää huomiota verenkierrossa liikkuvaan beeta-amyloidiin. Vaikka Alzheimer olisi enimmäkseen aivosairaus, kulkuproteiini voi pahentaa aivojen plakkiutumista ja rappeutumista.

Sitä paitsi kulkuproteiini voi tarjota mahdollisuuden Alzheimerin taudin nykyistä aikaisempaan diagnosointiin, tulevaisuudessa kenties ehkäisyynkin. Proteiini voitaisiin merkitä niin, että se jäisi kiinni matkalla, ennen ehtimistään aivoihin.

Jo diagnoosin varhentuminen olisi iso parannus, sillä Alzheimerin taudin havaitseminen on yhä vaikeaa. Rappeutumiseen johtavia muutoksia saattaa kehittyä jopa 20 vuotta, ennen kuin sairaus näkyy aivokuvissa ja panee elämän sekaisin.

Uutta toivoa herättää myös se, että Alzheimer on osoittautumassa elintapataudiksi – siis taudiksi, jonka riskiin voi itse vaikuttaa elintavoillaan. Ravitsemuksen, liikunnan ja henkisen toimeliaisuuden merkityksen nosti ensimmäisenä esiin suomalaistutkimus pari vuotta sitten. Joidenkin arvioiden mukaan terveelliset tavat pienentävät Alzheimer-riskiä jopa 30 prosenttia.

 

Lue lisää

Tammikuun Tiede-lehdessä on laaja artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto porautuu uusimpaan Alzheimer-tietoon, niin taudin syntyyn, tunnistukseen ja hoitoon kuin elintapojen vaikutukseen taudin ehkäisyssä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Niin, mikä on syy ja mikä seuraus. Ureaa tarttuu koska mitä? Mikä aktivoi sen, nestevajaus? Joskus miettinyt myös verenpainetta. Esim. aivoverenvuodossa verenpaine nousee. Elimistö siis pyrkii kuljettamaan verta ja happea paikkaan jossa se on elintärkeää. Hoitona kuitenkin annetaan verenpainetta alentavaa lääkettä jotta repeämä parantuisi. Mhh... Oikein vai väärin, vai olisiko joku muu keino? Eli verenpaine voi johtua ravinnosta, mutta monista muistakin seikoista, mutta onko sillä...
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski