Kulkuproteiini lupailee aikaisempaa diagnoosia. Nykyään Alzheimer löytyy aivokuvista vasta pitkälle edettyään. Kuva: Shutterstock
Kulkuproteiini lupailee aikaisempaa diagnoosia. Nykyään Alzheimer löytyy aivokuvista vasta pitkälle edettyään. Kuva: Shutterstock

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

Saksalainen neuropatologi ja psykiatri Alois Alzheimer löysi nimeään kantavan, nyt kaikkien tunteman taudin erään naispotilaansa aivoista yli sata vuotta sitten, jo vuonna 1906.  Silti tämä dementioista yleisin tunnetaan yhä puutteellisesti.

Tiedetään, että tauti rappeuttaa aivot sotkemalla kahden proteiinin, beeta-amyloidin ja taun, toiminnan. Ilmeisesti ensin sekoaa amyloidi, joka alkaa keräytyä plakeiksi hermosolujen väleihin. Sitten vikaantuu tau, joka tekee takkua hermosolujen sisään. Mistä tämä kaikki pohjimmiltaan johtuu, ei tiedetä.

Koska tauti ilmenee aivoissa, syytä on etsitty aivoista – mutta ehkei se yksin niissä olekaan. Jospa haitallista amyloidia syntyy jossain muualla ja kulkeutuu aivoihin syövän lailla? Beeta-amyloidiahan valmistuu myös verihiutaleissa, verisuonissa ja lihaksissa, ja sen esiastetta löytyy useista elimistä.

Hiiret vahvistivat ajatuksen

Vaihtoehtoa tuli pohtineeksi psykiatrian professori Weihong Song Brittiläisen Kolumbian yliopistosta Kanadasta. Hän päätti kollegoineen testata hypoteesia parabioosimenetelmällä. Siinä kaksi eläintä liitetään toisiinsa kirurgisesti niin, että verenkierrot yhdistyvät. Ryhmä kytki yhteen terveitä ja Alzheimer-hiiriä. 

Yhdistetyissä koe-eläimissä viallista beeta-amyloidia kulkeutui sairaista hiiristä terveiden hiirien aivoihin, joissa se lisääntyi ja kertyi plakeiksi. Myös tautakkuja ilmaantui. Jo neljän kuukauden kuluttua aivojen kyky oppia ja muistaa heikentyi, ja vuoden päästä aivoissa näkyi Alzheimerin tautiin viittaavia merkkejä: tuhoutuneita hermosoluja, tulehdusta ja verentihkuntaa, tutkijat raportoivat lokakuussa 2017 Molecular Psychiatry -lehdessä.

Tekijöidensä mukaan tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa, että aivojen ulkopuolinen beeta-amyloidi voi päästä aivoihin. Tämä on mahdollista siksi, että aivoja vierailta aineilta suojaava veri-aivoeste heikkenee vanhemmiten.

Uutta toivoa tunnistukseen

Tulosten selvittyä professori Song toivoi, että tutkijat ja lääkärit alkaisivat kiinnittää huomiota verenkierrossa liikkuvaan beeta-amyloidiin. Vaikka Alzheimer olisi enimmäkseen aivosairaus, kulkuproteiini voi pahentaa aivojen plakkiutumista ja rappeutumista.

Sitä paitsi kulkuproteiini voi tarjota mahdollisuuden Alzheimerin taudin nykyistä aikaisempaan diagnosointiin, tulevaisuudessa kenties ehkäisyynkin. Proteiini voitaisiin merkitä niin, että se jäisi kiinni matkalla, ennen ehtimistään aivoihin.

Jo diagnoosin varhentuminen olisi iso parannus, sillä Alzheimerin taudin havaitseminen on yhä vaikeaa. Rappeutumiseen johtavia muutoksia saattaa kehittyä jopa 20 vuotta, ennen kuin sairaus näkyy aivokuvissa ja panee elämän sekaisin.

Uutta toivoa herättää myös se, että Alzheimer on osoittautumassa elintapataudiksi – siis taudiksi, jonka riskiin voi itse vaikuttaa elintavoillaan. Ravitsemuksen, liikunnan ja henkisen toimeliaisuuden merkityksen nosti ensimmäisenä esiin suomalaistutkimus pari vuotta sitten. Joidenkin arvioiden mukaan terveelliset tavat pienentävät Alzheimer-riskiä jopa 30 prosenttia.

 

Lue lisää

Tammikuun Tiede-lehdessä on laaja artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto porautuu uusimpaan Alzheimer-tietoon, niin taudin syntyyn, tunnistukseen ja hoitoon kuin elintapojen vaikutukseen taudin ehkäisyssä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Raspu
Seuraa 
Viestejä12813
Liittynyt12.7.2010

Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Niin, mikä on syy ja mikä seuraus. Ureaa tarttuu koska mitä? Mikä aktivoi sen, nestevajaus? Joskus miettinyt myös verenpainetta. Esim. aivoverenvuodossa verenpaine nousee. Elimistö siis pyrkii kuljettamaan verta ja happea paikkaan jossa se on elintärkeää. Hoitona kuitenkin annetaan verenpainetta alentavaa lääkettä jotta repeämä parantuisi. Mhh... Oikein vai väärin, vai olisiko joku muu keino? Eli verenpaine voi johtua ravinnosta, mutta monista muistakin seikoista, mutta onko sillä...
Lue kommentti
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.