Ilmastonmuutoksen ohella metsän kaataminen viljelyksiksi edistää Amazonin kuivumista. Kuva: Shutterstock
Ilmastonmuutoksen ohella metsän kaataminen viljelyksiksi edistää Amazonin kuivumista. Kuva: Shutterstock

Käännekohta voi olla edessä piankin.

Ilmastonmuutos uhkaa muuttaa Amazonin sademetsän savanniksi odotettua aikaisemmin, selviää Nature Communications -lehdessä julkaistusta tuoreesta tutkimuksesta.

Kansainvälinen tutkimusryhmä mallinsi matemaattisesti, miten ilmastonmuutos vaikuttaa sademetsiin Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa sekä Tyynellämerellä sijaitsevassa Oseaniassa.

Tutkijat havaitsivat, että ilmaston lämpeneminen on jo johtanut aiempaa huomattavasti vähäisempiin sademääriin osassa Amazonin sademetsää. Keskimääräinen lämpötila on noussut sademetsässä vuosisadan aikana 1–1,5 astetta. Kuiva kausi on pidentynyt paikoin neljästä kuukaudesta lähes viiteen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tämä on johtanut siihen, että 40 prosenttia Amazonin sademetsästä voisi olla sademetsän sijasta savannina jo nyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Savannit ovat trooppisia ekosysteemeitä, joiden ilmastossa vaihtelevat kuivat kaudet ja sadekaudet. Savannien pinta-alasta enimmillään noin puolet on metsää ja loput avoimia ruohikkoalueita.

Tutkijat tarkastelivat sademetsien sopeutumiskykyä kahden äärimmäisen skenaarion avulla. Niihin liittyi kaksi kysymystä: Jos kaikki maailman sademetsät nyt katoaisivat, minne ne kasvaisivat takaisin? Jos kaikki maapallon trooppiset alueet olisivat sademetsien peitossa, miten niille kävisi?

Sekä sademetsän kasvusta että kuihtumisesta muodostuu tutkijoiden mukaan nopeasti itseään ruokkiva kehä.

Ihanteellisissa oloissa sademetsä tuottaa itse sadetta, kun se sitoo vettä lehtiin ja haihduttaa sitä sateeksi. Kun metsä kasvaa, myös sademäärä kasvaa. Sade puolestaan ehkäisee kuivumista ja metsäpaloja.

Liian kuiva ilmasto aiheuttaa metsäkatoa, jolloin veden kiertokulku katkeaa.

”Metsän kuihtuminen johtaa sademäärien vähenemiseen, mikä johtaa kuivumiseen, metsäpaloihin ja yhä suurempaan metsäkatoon. Se on julma kehä”, sanoo Stockholm Resilience Centerin tutkija Arie Staal tiedotteessa.

Kun sademetsä on kuihtunut savanniksi, sen palautuminen entiselleen on tutkijoiden mukaan hyvin epätodennäköistä. Tämä johtuu siitä, että avoimet ruohikkoalueet ovat alttiita maastopaloille, mikä edelleen kiihdyttää metsäkatoa.

Lopuksi tutkijat selvittivät, miten sademetsät selviäisivät kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä tämän vuosisadan aikana.

Mallinnuksen pohjana käytettiin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n pahinta skenaariota. Sen mukaan hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeasti ja ovat vuoteen 2100 mennessä kolminkertaiset vuoteen 2000 verrattuna.

Selvisi, että ilmaston lämmetessä Amazonin sademetsä sopeutuisi muutokseen kehnoimmin.

Afrikassa ilmaston lämpeneminen johtaisi sademäärän kasvuun, jolloin puustoiselle sademetsälle suotuisa alue kasvaa ja savannille suotuisa alue vastaavasti pienenee. Indonesian ja Malesian sademetsät pysyisivät ilmaston muuttuessa suhteellisen vakaina, sillä sademäärät ovat metsän tiheyden sijasta riippuvaisia sademetsiä ympäröivistä meristä.

Amazonin sademetsässä ilmasto sen sijaan muuttuisi yhä suuremmilta osin savannille suotuisaksi, sillä sateiden määrä vähenee ja metsä kuivuu.

Nyt Amazonin sademetsä tuottaa itse puolet sateistaan kierrättämällä Atlantin valtamereltä saapuvan kosteuden 5–6 kertaa. Jos puuston määrä vähenee kuivumisen edetessä, myös vettä haihduttavan massan määrä vähenee. Tällöin vesi ei nouse ylös sateeksi vaan virtaa jokia pitkin takaisin valtamereen.

Veden kiertokulun vaikutus on merkittävä etenkin sademetsän keski- ja itäosissa. Jos lämmittävät päästöt lisääntyvät edelleen, sademetsälle suotuisa alue kutistuu vuosisadan loppuun mennessä 66 prosenttia nykyisestä.

”Jos siis kaataisimme kaikki puut Amazonin alueelta, yhä pienempi osa kasvaisi ilmaston lämmetessä takaisin”, sanoo Stockholm Resilience Centerin tutkija Lan Wang-Erlandsson tiedotteessa.

Ilmastonmuutos ei tosin ole ainoa sademetsiä uhkaava asia, sanoo Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoidon professori Markku Kanninen.

Metsän tuhoamisen vaikutukset näkyvät Kannisen mukaan ylivoimaisesti nopeimmin.

”Kun ihminen kaataa ja polttaa sademetsää, tuhoutuu myös vettä haihduttavaa biomassaa. Sateiden määrä vähenee, ja metsä kuivuu.”

Tutkijat ovat jo pitkään varoittaneet Amazonin sademetsää uhkaavasta kohtalokkaasta käännekohdasta, jonka jälkeen metsää ei olisi enää mahdollista pelastaa.

Riparapa
Seuraa 
Viestejä2

Avoin kysymys. Onko kyseessä tiede, jos käytetään IPCC:n 'pahinta skenaariota' vai onko kyseessä nykytrendin mukainen kauhuskenaarion luominen ilman faktoja? Eli vastaava toimintatapa kuin vähemmistöryhmän ennustajaeukolla?

b_e_y_o_n_d
Seuraa 
Viestejä3573

Ihmisten tulee oppia ja ymmärtää, jokaisella teolla on vastapainonsa. Olipa se sitten toisella puolella maailmaa, poissa omista silmistä. Ihmisellä on nykyisin ennen näkemätön kyky tuhota maapallon luontoa ja ekosysteemeitä, meriä ja metsiä. Tämä toisaalta johtaa ihmisenkin olemassa ja selviytymisen mahdollisuuksien heikkenemiseen; kaikki mitä meillä on, tulee luonnosta. Ilman tervettä ja hyvinvoivaa planeettaa, en näe mahdollisena ihmisenkään kukoistavan.

Under the sky, under the heavens, there is but one family. It just so happens that people are different.
-Bruce Lee

Sisältö jatkuu mainoksen alla