Alaskan tundra antaa vihiä siitä, millaista Beringin kankaalla saattoi olla jääkauden aikana. Kuva: Nancy Bigelow, University of Alaska Fairbanks
Alaskan tundra antaa vihiä siitä, millaista Beringin kankaalla saattoi olla jääkauden aikana. Kuva: Nancy Bigelow, University of Alaska Fairbanks

Jääkauden aikana siellä oli kylmää mutta elinkelpoista.

Geneettiset ja paleoekologiset analyysit viittaavat yhdessä siihen, että Aasiasta Amerikkaan saapuneet ensimmäiset ihmiset jäivät asumaan tuhansiksi vuosiksi Beringin kannaksen tasangoille. Laaja maakaistale yhdisti maanosat nykyisen Beringinsalmen kohdalla viime jääkauden huippukohdan aikana 28 000–18 000 vuotta sitten.

Jo vuonna 1997 genetiikan tutkijat esittivät ensi kertaa Beringian seisahdukseksi kutsutun teorian Amerikan asuttamisesta. Sittemmin virolaisten tutkijoiden tekemät geeniselvitykset alkuperäisamerikkalaisista vihjasivat, että osan näiden esivanhemmista on täytynyt elää vuosituhansia eristyksissä siperialaisesta kantaväestöstä jo ennen levittäytymistä Pohjois-Amerikkaan, ilmeisesti juuri Beringin kannaksella.

Geenitutkijoiden piirin ulkopuolella teoria ei ottanut tuulta. Sitä ei ole voitu vahvistaa arkeologisilla havainnoilla, koska alueen tasangot ovat aikojen myötä uponneet veden alle. On myös uskottu, että kylmällä, puuttomalla tundralla olisi ollut mahdotonta selvitä, vaikka jääkauden jää ei aluetta peittänytkään.

Nyt kuitenkin joukko tutkijoita yhdistelee Science-lehden artikkelissaan geenitutkijoiden havaintoja tietoihin muinaisista luonnonympäristöistä ja löytää tukea pysähdysoletukselle.

Merenpohjaksi muuttuneelta alueelta kairatut sedimenttinäytteet sisältävät siitepölyn, kasvien ja hyönteisten jäänteitä, jotka osoittavat, että tundralla kasvoi paikoin puuvartisia kasveja ja puita, kuten koivuja, pajuja ja leppiä. Yhdessä luiden kanssa tarjolla oli riittävästi puuta poltettavaksi.

Alueen ilmasto oli tutkijoiden mukaan jääkausimaksimin aikaan vain hieman viileämpi kuin nykyisin. Tämä on voitu päätellä tiettyjen kovakuoriaislajien jäänteistä, joita sedimenteistä on löytynyt. Kuoriaisia voi pitää eräänlaisina lämpömittareina.

Pohjoisista leveysasteista huolimatta aluetta piti suhteellisen lämpimänä Tyynenmeren merivirtaus, joka toi kosteaa ja lämmintä ilmaa Beringiaan.

Maanosien väliselle kannakselle seisahtuneet alkuperäisasukkaat jatkoivat Amerikan-valloitusta 15 000 vuotta sitten, kun jäät vetäytyivät ja jättivät tilaa vaeltaa kohti etelää.

Video esittää, kuinka Beringin kannas jääkauden väistyessä peittyi meren alle.

Video: Manley, W.F., 2002, Postglacial Flooding of the Bering Land Bridge: A Geospatial Animation: INSTAAR, University of Colorado, v1, http://instaar.colorado.edu/QGISL/bering_land_bridge.