Alaskan tundra antaa vihiä siitä, millaista Beringin kankaalla saattoi olla jääkauden aikana. Kuva: Nancy Bigelow, University of Alaska Fairbanks
Alaskan tundra antaa vihiä siitä, millaista Beringin kankaalla saattoi olla jääkauden aikana. Kuva: Nancy Bigelow, University of Alaska Fairbanks

Jääkauden aikana siellä oli kylmää mutta elinkelpoista.

Geneettiset ja paleoekologiset analyysit viittaavat yhdessä siihen, että Aasiasta Amerikkaan saapuneet ensimmäiset ihmiset jäivät asumaan tuhansiksi vuosiksi Beringin kannaksen tasangoille. Laaja maakaistale yhdisti maanosat nykyisen Beringinsalmen kohdalla viime jääkauden huippukohdan aikana 28 000–18 000 vuotta sitten.

Jo vuonna 1997 genetiikan tutkijat esittivät ensi kertaa Beringian seisahdukseksi kutsutun teorian Amerikan asuttamisesta. Sittemmin virolaisten tutkijoiden tekemät geeniselvitykset alkuperäisamerikkalaisista vihjasivat, että osan näiden esivanhemmista on täytynyt elää vuosituhansia eristyksissä siperialaisesta kantaväestöstä jo ennen levittäytymistä Pohjois-Amerikkaan, ilmeisesti juuri Beringin kannaksella.

Geenitutkijoiden piirin ulkopuolella teoria ei ottanut tuulta. Sitä ei ole voitu vahvistaa arkeologisilla havainnoilla, koska alueen tasangot ovat aikojen myötä uponneet veden alle. On myös uskottu, että kylmällä, puuttomalla tundralla olisi ollut mahdotonta selvitä, vaikka jääkauden jää ei aluetta peittänytkään.

Nyt kuitenkin joukko tutkijoita yhdistelee Science-lehden artikkelissaan geenitutkijoiden havaintoja tietoihin muinaisista luonnonympäristöistä ja löytää tukea pysähdysoletukselle.

Merenpohjaksi muuttuneelta alueelta kairatut sedimenttinäytteet sisältävät siitepölyn, kasvien ja hyönteisten jäänteitä, jotka osoittavat, että tundralla kasvoi paikoin puuvartisia kasveja ja puita, kuten koivuja, pajuja ja leppiä. Yhdessä luiden kanssa tarjolla oli riittävästi puuta poltettavaksi.

Alueen ilmasto oli tutkijoiden mukaan jääkausimaksimin aikaan vain hieman viileämpi kuin nykyisin. Tämä on voitu päätellä tiettyjen kovakuoriaislajien jäänteistä, joita sedimenteistä on löytynyt. Kuoriaisia voi pitää eräänlaisina lämpömittareina.

Pohjoisista leveysasteista huolimatta aluetta piti suhteellisen lämpimänä Tyynenmeren merivirtaus, joka toi kosteaa ja lämmintä ilmaa Beringiaan.

Maanosien väliselle kannakselle seisahtuneet alkuperäisasukkaat jatkoivat Amerikan-valloitusta 15 000 vuotta sitten, kun jäät vetäytyivät ja jättivät tilaa vaeltaa kohti etelää.

Video esittää, kuinka Beringin kannas jääkauden väistyessä peittyi meren alle.

Video: Manley, W.F., 2002, Postglacial Flooding of the Bering Land Bridge: A Geospatial Animation: INSTAAR, University of Colorado, v1, http://instaar.colorado.edu/QGISL/bering_land_bridge.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä