Kuva: Vesa Valkonen
Kuva: Vesa Valkonen

Aikapommi muhii virtsatietulehduksissa.

Asiantuntijat pelkäävät, että tapaukset, joissa tuiki tavallinen tulehdustauti johtaa kuolemaan, ovat tulevaisuuden arkea. Nykyisin kyse on harvinaisista yksittäistapauksista, mutta jos antibiooteille vastustuskykyiset eli antibioottiresistentit bakteerit edelleen yleistyvät, lääkärit ovat liemessä.

Britannian johtava terveysviranomainen Sally Davies kuvaili taannoin ongelmaa ilmastonmuutoksen tai terrorismin kaltaiseksi uhkaksi.

– Jos emme toimi nyt, 20 vuoden päästä kuka tahansa meistä voi kuolla jouduttuaan sairaalaan pieneen leikkaukseen, sillä tavallisia tulehduksia ei enää pystytä hoitamaan antibiooteilla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri, dosentti Asko Järvinen ei ole yhtä dramaattinen kuin Davies, mutta hänkin on totinen. Hänen mukaansa emme ole palaamassa kokonaan aikaan ennen antibiootteja, mutta näyttää siltä, että kello on kääntymässä yli kolmekymmentä vuotta taaksepäin.

– Tuolloin, 1980-luvun alussa, tulivat markkinoille tietyt uudet antibiootit, ja kuviteltiin, että infektio-ongelmat ovat ohi. Nyt olemme jälleen uudessa tilanteessa.

Pahin ongelma ovat virtsatietulehdukset. Uhkakuva on seuraava: Tätä nykyä Suomessa hoidetaan vuosittain sairaalassa 20 000 virtsatietulehdusta. Kotonaan antibioottikuurin virtsatietulehdukseen syö 250 000 potilasta. Mikäli tavanomaiset syötävät antibiootit eivät enää tehoa, hoito siirtyy sairaalaan, sillä laajakirjoisimmat antibiootit annetaan tiputuksena.

Siihen, miksi Järvinen korostaa virtsatietulehduksia, on hyvä selitys. Maailmalla ovat nopeasti yleistymässä penisilliininsukuisille antibiooteille resistentit esbl- ja kpc-bakteerit, jotka viihtyvät suolistossa ja voivat helposti pujahtaa genitaalialueelta virtsateihin. Se on näiden bakteerien tyypillisin tulehdusreitti.

Kyseiset bakteerit osaavat erityisen tehokkaasti vaihtaa keskenään tietoa antibioottiresistenssistä. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että bakteeri ottaa toiselta palan perimää, resistenssigeenin.

– Niillä on ikään kuin muistitikku, johon ne pystyvät helposti keräämään useita resistenssigeenejä. Lopulta on hankala löytää antibioottia, joka tehoaisi, Järvinen kuvailee.

Lue lisää

Mitkä bakteerit ovat pahimpia uhkia? Miten uhkaa voi torjua? Elokuun 2015 Tiede-lehdessä on aiheesta tiedetoimittaja Mari Heikkilän pitkä artikkeli. Jos haluat lukea artikkelin, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.