Kiinassa havaittiin, että pääskysetkin voivat kuljettaa vastustuskykyisiä bakteereja. Kuva: Kimmo Taskinen
Kiinassa havaittiin, että pääskysetkin voivat kuljettaa vastustuskykyisiä bakteereja. Kuva: Kimmo Taskinen

Pääskyset ja kärpäsetkin voivat kantaa vastustuskykyisiä bakteereita maatiloilta kaupunkiin.

Bakteereiden vastustuskyky viimeisillekin tehokkaille antibiooteille leviää siivillä – kirjaimellisesti.

Kiinasta löytyi vuonna 2015 ensimmäisen kerran bakteereita, jotka olivat muuttuneet vastustuskykyisiksi myös kolistiinille. Se on yksi niin sanotun viimeisen linjan antibiooteista, joita käytetään, kun muut eivät tehoa.

Resistenssin aiheuttajaksi todettiin mrc1-geeni, joka hyppää helposti myös bakteerikannasta toiseen.

Nyt vastustuskykyä aiheuttavaa geeniä on havaittu jo 25 maassa, neljällä mantereella. Sen syntypaikka saattaa kuitenkin olla juuri Kiinassa, missä käytetään vuosittain 8 000 tonnia kolistiinia sikojen ja siipikarjan kasvun edistämiseen.

Antibiootti tappaa bakteererita, mutta jättää henkiin itselleen vastustuskykyiset kannat. Ne lisääntyvät muiden jättämässä tilassa entistä tehokkaammin. Niinpä antibioottien jatkuva käyttö on tehnyt Kiinan maataloudesta suuren resistenssihautomon.

Kahdessa perusteellisessa tutkimuksessa on nyt selvitetty, missä määrin resistenssi on edennyt Kiinan kanaloissa, niiden lähistön muissa eläimissä ja ihmisissä.

Kiinalaisilta kanatiloilta ja ruokakaupoista eristetyistä Escherichia coli -bakteereista jo neljännes kesti kolistiinia. Lisäksi tutkijat löysivät runsaasti resistenttejä kantoja kanatarhoilta löytyneistä koirien ja pääskysten ulosteista ja tarhoilla lentelevistä kärpäsistä.

Tämä tarkoittaa, että jopa kärpäset voivat levittää resistenssiä. Se saattaa selittää, miksi kolistiinille vastustuskykyisiä bakteereita löytyi noin prosentilta sairaalapotilaista kahdessa suuressa kiinalaisessa kaupungissa, vaikka Kiinan sairaaloissa ei käytetä lainkaan kolistiinia.

Tutkimuksen tekijöihin kuuluva Tim Walsh Cardiffin yliopistosta sanoi New Scientist -lehdelle, että siivekkäät kantajat voivat olla syy siihen, että kaukana maatiloista asuvat potilaat saivat kesäaikaan resistentin infektion yhtä todennäköisesti kuin lähellä asuvat.

Kärpäset tunkeutuvat kaikkialle. Pääskyset taas pystyvät kuljettamaan resistenssiä todella kauas.

Kanaloista, ruokatiskeiltä ja ihmisistä löydettyjen resistenttien E. coli -bakteereiden dna oli niin samanlainen, että tutkijat saattoivat päättellä niiden kulkeutuneen kanaloista ihmisiin.

Yllättäen dna:n läpiluvussa kävi ilmi, että resistenssigeeni oli vielä levinneempi kuin toimiva vastustuskyky. Useimmilla kanaloista kerätyillä bakteereilla oli mrc1-resistenssigeeni, vaikka vain puolet kesti kokeissa kolistiinia.

Tämä tarkoittaa että resistenssiä aiheuttava geeni on levinnyt piilevänä vielä laajemmalle kuin on osattu arvella.

Kiina on päättänyt kieltää kolistiinin käytön eläimiin tämän vuoden huhtikuusta alkaen ja alkaa lääkitä sillä ihmisiä. Päätös näyttää kuitenkin olevan myöhässä.

Lihantuotantoa saa Kiinassa edelleen tehostaa enää sellaisilla antibiooteilla, joita ei käytetä ihmisten lääkitsemiseen. Kasvua kiihdyttäviä antibioottilisiä käytetään tuotantoeläinten ravinnossa myös suuressa osassa muuta maailmaa, muun muassa Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Euroopan unionissa ne on kielletty.