Pseudomonas aeruginosa -bakteeri on vastustukykyinen monille antibiooteille. Se voi aiheuttaa esimerkiksi vakavan yleisinfektion tai virtsatieinfektion. Kuva: Shutterstock
Pseudomonas aeruginosa -bakteeri on vastustukykyinen monille antibiooteille. Se voi aiheuttaa esimerkiksi vakavan yleisinfektion tai virtsatieinfektion. Kuva: Shutterstock

Tuhoisin oli metisilliinille vastustuskykyinen stafylokokkibakteeri.

Antibioottiresistenssiä pidetään usein tulevaisuuden ongelmana. Uuden tutkimuksen mukaan se kuitenkin tappaa jo nyt vuosittain viisi miljoonaa ihmistä. Käsite viittaa taudinaiheuttajiin, joihin nykyiset antibiootit eivät tehoa.

Ihmiset toki kuolevat bakteerien aiheuttamiin tauteihin eivätkä antibioottiresistenssiin. Mutta jos bakteereita vastaan kehitettyjen antibioottien teho ei olisi vuosien saatossa heikentynyt niiden liiallisen käytön vuoksi, antibiootit olisivat pelastaneet nämä viisi miljoonaa ihmistä.

”Aiemmin on arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä kymmenen miljoonaa ihmistä kuolee antibioottiresistenssiin, mutta olemme lähempänä tuota lukua kuin kuvittelimmekaan”, sanoo Washingtonin yliopiston terveystaloustieteilijä Chris Murray Sciencealert-uutissivustolle. Hän on yksi tutkimuksen kirjoittajista,

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkijat analysoivat 23:a eri bakteerilajia sekä 88:aa antibioottia 204 maassa. Näin he saivat kirjatuksi liki 500 miljoonaa bakteeri-infektiota. Niiden avulla he arvioivat antibioottiresistenssin mittakaavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Heidän mukaansa vuonna 2019 noin 4,95 miljoonaa kuolemaa bakteeritauteihin kytkeytyi antibioottiresistenssiin. Näistä kuolemista 1,27 miljoonassa antibioottiresistenssi voitiin suoraan osoittaa syylliseksi.

Suhteessa eniten väestöä antibioottiresistenssin vuoksi kuoli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Itä-Euroopassa.

Antibioottiresistenssiin liittyvistä kuolemista vastasivat pääosin kuusi bakteeria.

Pahin oli kolibakteeri (E. coli). Ne ovat pääasiassa suoliston normaaleja ja hyödyllisiä bakteereja, jotka suojelevat kantajaansa tautia aiheuttavilta mikrobeilta. Osa E. coli -bakteereista on kuitenkin muuntunut siten, ne aiheuttavat suolistotulehduksia, kuvaillaan Ruokaviraston verkkosivulla.

Melkein yhtä haitallisia ovat stafylokokkibakteeri Staphylococcus aureus, klebsiellabakteeri (Klebsiella pneumoniae), pneumokokki (Streptococcus pneumoniae), akinetobakteeri (Acinetobacter baumannii) ja Pseudomonas aeruginosa.

Tappavin tiettyyn lääkkeeseen kytketty bakteeri oli metisilliinille vastustuskykyinen Staphylococcus aureus. Se tappoi vuonna 2019 yli satatuhatta ihmistä.

Staphylococcus aureus on sinänsä vaaraton bakteeri, jota noin puolet ihmisistä kantaa nielussa, nenässä ja käsissä. Osa Staphylococcus aureus -tyypeistä kuitenkin tuottaa enterotoksiineja, jotka aiheuttavat ruokamyrkytyksen, Ruokaviraston verkkosivulla kerrotaan.

Antibioottiresistenssin kehittyminen on luonnollinen evolutiivinen mekanismi. Kun bakteereja tapetaan antibiooteilla riittävän järjestelmällisesti, lopulta bakteerilajin joukossa alkavat yleistyä sellaiset bakteerit, jotka sattumalta ovat immuuneja antibiooteille.

Tutkimuksen julkaisi arvostettu Lancet-tiedelehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla