Bakteerien vastustuskyky voi olla lähes kokonaan ihmisten holtittoman antibioottien käytön seurausta, arvioivat suomalaistutkijat Nature -lehdessä.
Turkulainen biologi- ja lääkäriryhmä tukeutuu väitteessään villieläinten suolistonäytteisiin. Kotimaisi...

Bakteerien vastustuskyky voi olla lähes kokonaan ihmisten holtittoman antibioottien käytön seurausta, arvioivat suomalaistutkijat Nature -lehdessä.

Turkulainen biologi- ja lääkäriryhmä tukeutuu väitteessään villieläinten suolistonäytteisiin. Kotimaisista hirvieläimistä ja pikkujyrsijöistä ei löydetä juuri lainkaan resistenttejä bakteereja. Luoteis-Englannin metsien jyrsijöillä vastuskykyiset mikrobit ovat puolestaan hyvin yleisiä.

Suomalaisryhmän mukaan eroja selittävät asukastiheys ja lääkkeiden käyttö. Iso-Britanniassa popsitaan pinta-alaa kohden roimasti enemmän antibiootteja kuin meillä. Saarivaltakunnan kotieläimet saavat myös mikrobilääkkeitä kasvun edistämiseen, vaikka niiden käyttö on kielletty. Suomen pinta-alaan nähden harva asutus ja harkittu antibioottipolitiikka hidastavat vastustuskyvyn leviämistä sekä väestössä että luonnossa.

Bakteerien antibioottiresistenssi on tartuntatautien hoidon pahin uhka. Vastustuskyvyn yleistyminen vie lääkkeiden tehon ja raivaa tietä äkäisille superbakteereille.