Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Äidin ja vauvan tapa viestiä toisilleen on muinaista perua.

Vanhempien ja vauvojen erityinen vuorovaikutus on kehityshistoriallisesti vanhaa perua, raportoi italialais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä Current Biologyssä.

Parman yliopiston ja Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin tutkijoiden mukaan reesusapinoiden ja niiden poikasten yhteys on ensimmäisen kuukauden aikana samankaltaista kuin ihmisillä.

"Ihmisäidit ja -isät hymyilevät, liioittelevat eleitään sekä lepertelevät puhuessaan vauvalleen. He myös suukottelevat pienokaistaan. Äitiapina tekee aivan samoin: se liioittelee eleitään ja pussailee vauvaansa", sanoo tutkija Pier Francesco Ferrari Parman yliopistosta.

Ihmisillä tämä viestintä on kaksisuuntaista eli lapset reagoivat vanhempansa eleisiin ja ääneen.

"Vuosia on kuviteltu, että tämä varhainen emotionaalinen vuorovaikutus on ominaista vain ihmisille ja osin ehkä myös simpanssille", Ferrari sanoo. "Tuloksemme kuitenkin ulottavat nämä sosiaaliset kyvyt myös makakeihin."

Tutkijat tarkastelivat 14 apinaäiti-poikasparia. Ilmeni, että ensi viikkoina emo piti usein poikastaan sylissään ja etsi tähän tiivistä katsekontaktia. Emot ja vauvat tuijottelivatkin toisiaan enemmän kuin muut. Äidit myös koskettelivat vauvojaan huulillaan, ja poikaset myös vastasivat eleeseen.

Kiinnostavaa kyllä, tämä erityisyhteys katkesi, kun poikanen täytti kuukauden.

Miksi niin nopeasti?

"Sitä mekin ihmettelimme", Ferrari toteaa. "Ehkä se johtuu siitä, että reesusapinan kehitys on niin paljon nopeampi kuin ihmisen. Kaksiviikkoisen makakin motoriset taidot vastaavat lähes vuoden ikäistä ihmisvauvaa. Reesusapinat myös itsenäistyvät nopeasti. Ne kiinnostuvat ikätovereistaan jo parikuisina."