Hua Hua on toinen kloonatuista apinoista. Kuva: Qiang Sun and Mu-ming Poo / Chinese Academy of Sciences
Hua Hua on toinen kloonatuista apinoista. Kuva: Qiang Sun and Mu-ming Poo / Chinese Academy of Sciences

Aiemmin kädellisten kloonaukset eivät ole onnistuneet.

Kiinalaistutkijat tekivät suuren harppauksen, kun he kloonasivat kaksi jaavanmakakia. Kädellisiä eläimiä ei ole aiemmin onnistuttu kloonaamaan.

Kloonaus tehtiin samalla menetelmällä, jolla kuuluisa Dolly-lammas luotiin vuonna 1996. Tekniikkaa sanotaan somaattisen solun tumansiirroksi. Siinä kloonattavalta eläimen kudoksesta otetaan solu, josta irrotetaan tuma. Tuma sisältää solun perimäaineksen eli dna:n.

Toiselta eläimeltä otetaan munasolu, josta myös poistetaan soluydin. Kloonattavan eläimen tuma siirretään tähän tyhjennettyyn munasoluun ja solu saadaan jakautumaan sähkön avulla.

Tämä kloonialkio siirretään sijaissynnyttäjänä toimivaan eläimeen. Jos kaikki menee hyvin, se kehittyy kuin tavallisessa raskaudessa. Syntyvä eläin on täydellinen geneettinen kopio siitä eläimestä, jolta tuma on otettu – siis klooni.

Dolly-lammas sai alkunsa Finn-Dorset -lampaan maitorauhasesta. Siitä raapaistiin se solu, jonka tuman geenit toimivat kloonatun lampaan rakennusohjeena. Maailman ensimmäinen kloonattu koira Snuppy puolestaan aloitti elämänsä aikuisen afgaaninvinttikoiran korvan soluna.

Dolly-lampaan jälkeen on kloonattu parikymmentä eri eläinlajia, ja tie on ollut kivinen. Dolly oli ainoa onnistunut klooni 277 alkiosta, ja nyt kloonatut makakit, Hua Hua ja Zhong Zhong olivat kaksi kaikkiaan 79:stä alkiosta, jotka siirrettiin 21 sijaisemoon. Kuusi yritystä päätyi raskauteen. Ainoastaan nämä kaksi apinaa syntyivät elävinä, raportoivat tutkijat Cell-lehdessä.

Iso haaste on se, että aikuisen eläimen jo erikoistunutta solua on vaikea palauttaa sellaiseen alkutilaan, että se voisi rakentaa uutta elämää ikään kuin puhtaalta pöydältä.

Kädellisillä ja erityisesti ihmisillä tämä on todellinen haaste. Nyt kloonattujen apinoiden alkusolua ei onnistuttu saamaan aikuisesta apinasta, vaan kloonauksessa käytetyt solut otettiin apinan sikiöstä.

”Kädellisillä eläimillä ja meillä ihmisillä on parisataa kappaletta niin sanottuja leimattuja geenejä, joista osa tulee isän puolelta ja osa äidin puolelta. Ne vaikuttavat siihen, miten sikiö kasvaa ja miten istukka muodostuu. Juuri näiden leimattujen geenien takia on vaikea kuvitella, että ihmisen kloonaus voisi onnistua”, selittää kehitysbiologian professori Hannu Sariola Helsingin yliopistosta.

Sariola ei kuitenkaan ole yllättynyt siitä, että makakien kloonaus onnistui.

”Lähes kaikki eläinlajit, joita on yritetty kloonata, on onnistuneesti saatu kloonattua. Minusta tärkeintä tässä on, että kloonaus tapahtui Kiinassa. Se osoittaa, miten hyvin Kiina on ottanut länsimaat kiinni tieteessä.”

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.