Hua Hua on toinen kloonatuista apinoista. Kuva: Qiang Sun and Mu-ming Poo / Chinese Academy of Sciences
Hua Hua on toinen kloonatuista apinoista. Kuva: Qiang Sun and Mu-ming Poo / Chinese Academy of Sciences

Aiemmin kädellisten kloonaukset eivät ole onnistuneet.

Kiinalaistutkijat tekivät suuren harppauksen, kun he kloonasivat kaksi jaavanmakakia. Kädellisiä eläimiä ei ole aiemmin onnistuttu kloonaamaan.

Kloonaus tehtiin samalla menetelmällä, jolla kuuluisa Dolly-lammas luotiin vuonna 1996. Tekniikkaa sanotaan somaattisen solun tumansiirroksi. Siinä kloonattavalta eläimen kudoksesta otetaan solu, josta irrotetaan tuma. Tuma sisältää solun perimäaineksen eli dna:n.

Toiselta eläimeltä otetaan munasolu, josta myös poistetaan soluydin. Kloonattavan eläimen tuma siirretään tähän tyhjennettyyn munasoluun ja solu saadaan jakautumaan sähkön avulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämä kloonialkio siirretään sijaissynnyttäjänä toimivaan eläimeen. Jos kaikki menee hyvin, se kehittyy kuin tavallisessa raskaudessa. Syntyvä eläin on täydellinen geneettinen kopio siitä eläimestä, jolta tuma on otettu – siis klooni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Dolly-lammas sai alkunsa Finn-Dorset -lampaan maitorauhasesta. Siitä raapaistiin se solu, jonka tuman geenit toimivat kloonatun lampaan rakennusohjeena. Maailman ensimmäinen kloonattu koira Snuppy puolestaan aloitti elämänsä aikuisen afgaaninvinttikoiran korvan soluna.

Dolly-lampaan jälkeen on kloonattu parikymmentä eri eläinlajia, ja tie on ollut kivinen. Dolly oli ainoa onnistunut klooni 277 alkiosta, ja nyt kloonatut makakit, Hua Hua ja Zhong Zhong olivat kaksi kaikkiaan 79:stä alkiosta, jotka siirrettiin 21 sijaisemoon. Kuusi yritystä päätyi raskauteen. Ainoastaan nämä kaksi apinaa syntyivät elävinä, raportoivat tutkijat Cell-lehdessä.

Iso haaste on se, että aikuisen eläimen jo erikoistunutta solua on vaikea palauttaa sellaiseen alkutilaan, että se voisi rakentaa uutta elämää ikään kuin puhtaalta pöydältä.

Kädellisillä ja erityisesti ihmisillä tämä on todellinen haaste. Nyt kloonattujen apinoiden alkusolua ei onnistuttu saamaan aikuisesta apinasta, vaan kloonauksessa käytetyt solut otettiin apinan sikiöstä.

”Kädellisillä eläimillä ja meillä ihmisillä on parisataa kappaletta niin sanottuja leimattuja geenejä, joista osa tulee isän puolelta ja osa äidin puolelta. Ne vaikuttavat siihen, miten sikiö kasvaa ja miten istukka muodostuu. Juuri näiden leimattujen geenien takia on vaikea kuvitella, että ihmisen kloonaus voisi onnistua”, selittää kehitysbiologian professori Hannu Sariola Helsingin yliopistosta.

Sariola ei kuitenkaan ole yllättynyt siitä, että makakien kloonaus onnistui.

”Lähes kaikki eläinlajit, joita on yritetty kloonata, on onnistuneesti saatu kloonattua. Minusta tärkeintä tässä on, että kloonaus tapahtui Kiinassa. Se osoittaa, miten hyvin Kiina on ottanut länsimaat kiinni tieteessä.”

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5830

Lääkefirmat käyttää tutkimuksiinsa ehkä 50 000 apinaa ("ihmisen serkkua", jos uusdarwinistilta kysytään...) joka vuosi. Kloonaus on edelleen hakuammuntaa, koska hedelmöitymisen perusluonnetta ei oikeasti tunneta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla