Ardin käsi. Kuva: Science/AAAS
Ardin käsi. Kuva: Science/AAAS

Uutiset lomailevat 4. tammikuuta saakka. Tiede.fi toivottaa iloista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Ardi eli esi-isämme Ardipithecus ramidus oli vuoden 2009 merkittävin tieteellinen löytö. Näin arvioi Science-lehti vuotuisessa tiedesaavutusten listauksessaan. Ardi eli 4,4 miljoonaa vuotta sitten alueella, joka nyt on Etiopiaa. Se on peräti miljoona vuotta vanhempi kuin vanhin aiemmin tunnettu hominidi Lucy.

Ardi muuttaa käsitystämme ihmisen, mutta myös ihmisapinoiden evoluutiosta. Sillä on sekä muinaisia apinamaisia ominaisuuksia että sellaisia piirteitä, jotka ovat yhteisiä vain ihmisen kanssa. Sillä on myös piirteitä, jotka eivät ole yhteisiä minkään nykyisen apinalajin kanssa. Johtopäätös tästä on, että Afrikan ihmisapinat ovat kehittyneet paljon sen jälkeen, kun niiden ja ihmisen viimeinen yhteinen esi-isä tallusteli maapallolla.

Ensimmäiset Ardipithecuksen jäänteet kaivettiin esiin jo vuonna 1994, mutta tutkijat eivät halunneet rynnätä esittämään niistä johtopäätöksiä. Fossiilit ovat kiertäneet analysoitavina maailman laboratorioissa, ja tutkimukseen liittyen 47 tutkijaa on askarrellut yhteenäs 150 000 fossiloituneen, eläin- ja kasvikuntaan kuuluvan kappaleen parissa. Tulokset julkaistiin lokakuussa.

Science ja sen julkaisijayhdistys, Yhdysvaltain tieteenedistämisseura AAAS, listaavat joka vuoden päätteeksi kymmenen suurta läpimurtoa. Ardin lisäksi listalle pääsivät tällä kertaa:

Fermin löytämät pulsarit. Nasan Fermi-avaruusteleskooppi auttoi tunnistamaan ennen tutemattomat pulsarit eli nopeasti pyörivät magneettiset neutronitähdet ja havainnoi niiden lähettämää gammasäteilyä.

Rapamysiini. Tutkijat onnistuivat välittäjäaine rapamysiiniä peukaloimalla pidentämään hiirten elinikää.

Grafeeni. Erittäin hyvin johtavasta hiiliatomikerroksesta alettiin kehittää sähkölaitteisiin soveltuvaa materiaalia.

Kasvien ABA-reseptorit. Molekyyli auttaa kasveja selviämään kuivuudesta. Sen rakenteen selvittäminen voi auttaa suojaamaan satoja pitkiltä kuivuuskausilta.

LCLS. Maailman ensimmäinen röntgenlaser on monikäyttöinen tutkimusväline, joka pystyy kuvaamaan meneillään olevia kemiallisia reaktioita ja kajoamaan materiaalien sähköisiin ominaisuuksiin, muun muassa.

Geenihoitojen paluu. Tappavaa aivosairautta, periytyvää sokeutta ja immuuninpuolustuksen häiriöitä onnistuttiin parantamaan geeniterapian avulla.

Monopolit. Kidemateriaalien parissa työskentelevät fyysikot synnyttivät magneettisia aaltoja, jotka toimivat niin kuin teoria yksinapaisista magneeteista eli magneettisista monopoleista ennustaa. Teorian mukaan pitäisi olla olemassa hiukkasia, joissa on vain yksi magneettinen napa.

Kuusta löytyi vettä. Nasan avaruusalus havaitsi vesihöyryä ja jäätä, kun raketin kappale törmäytettiin tahallaan lähelle Kuun etelänapaa.

Hubblen korjaus. Avaruussukkulan astronautit kävivät tarkentamassa avaruusteleskooppi Hubblen näköä ja jatkoivat näin sen toimintaikää. Tuloksena teleskooppi otti hienoimmat tähänastiset kuvansa.

Sciencen juttu Ardista ja muista vuoden saavutuksista.