Mtotoksi nimetyn lapsen hautaus saattoi näyttää tältä. Kuva: Fernando Fueyo
Mtotoksi nimetyn lapsen hautaus saattoi näyttää tältä. Kuva: Fernando Fueyo

Paikalle haudattiin kolmevuotias lapsi 78 000 vuotta sitten.

Lähes 80 000 vuotta sitten itäafrikkalainen yhteisö laski haudan lepoon noin kolmevuotiaan lapsen.

He kaivoivat maahan matalan kuopan, laskivat lapsen sen pohjalle sikiöasennossa ja asettivat tyynyn hänen päänsä alle. Lopuksi hänet peiteltiin maan alle.

Kyseessä on vanhin Afrikasta löytynyt todiste ihmisen hautaamisesta, selviää tuoreesta Nature-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan löytö osoittaa, että kuolleiden hautaamisen perinne on todennäköisesti peräisin Afrikassa eläneiltä nykyihmisiltä eli Homo sapiensilta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Arkeologit löysivät haudan tutkiessaan Panga ya Saidin luolaa lähellä Kaakkois-Kenian rannikkoa. Ensimmäiset luunpalaset havaittiin jo vuonna 2013. Luut olivat kuitenkin niin hauraita, että ne murenivat tomuksi tutkijoiden yrittäessä kaivaa niitä esiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Lapsen hauta löydettiin Panga ya Saidin luolasta Kaakkois-Keniasta. Kuva: Mohammad Javad Shoaee

 

Kaivaukset kestivät lopulta neljä vuotta. Tutkijat joutuivat käärimään haudan kipsiin nostaakseen sen maasta turvallisesti luita vahingoittamatta.

Jäänteet lähetettiin tutkittavaksi Nairobin kansallismuseoon, jossa maa-aineksen seasta löydettiin kaksi hammasta, leukaluu, selkäranka, kylkiluut sekä olkapäiden ja muiden raajojen luita. Lisäksi haudan ympäriltä löytyi kaapimiseen, kaivertamiseen ja poraamiseen liittyviä kivityökaluja sekä keihääseen tarkoitettuja kivikärkiä.

Hampaita tutkimalla selvisi, että jäänteet kuuluivat nykyihmiselle. Lapsen iäksi arvioitiin 2,5–3 vuotta.

Luiden asennosta tutkijat pystyivät päättelemään, että lapsi oli aseteltu oikealle kyljelleen sikiöasentoon ennen kuoppaan laskemista. Vääntynyt olkapää osoitti, että ruumis oli kääritty tiukasti liinoilla. Kallon taipuneesta asennosta tutkijat puolestaan päättelivät, että lapsen pää oli aseteltu haudatessa jonkinlaisen tyynyn päälle.

”Lapsen jalat on työnnetty rintakehää vasten pienessä kuopassa – aivan niin kuin kohdussa”, kertoi Max Planck -instituutin arkeologi Michael Petraglia Science-lehdessä.

Luiden ikää analysoimalla tutkijat saivat selville, että lapsi oli haudattu noin 78 000 vuotta sitten. Lapselle annettiin nimeksi Mtoto. Sana on swahilia ja tarkoittaa lasta.

Hautalöytö viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että ihmisten hautajaiskäytäntö on saanut alkunsa Afrikassa ja levinnyt sieltä ympäri maailman varhaisten mantereelta vaeltajien mukana.

Myös muiden monimutkaisten, symbolisten käytäntöjen kuten korujen käytön ja okravärimaalaamisen on ajateltu kehittyneen Afrikassa noin 100 000–125 000 vuotta sitten.

Yli 30 000 vuotta vanhat hautauslöydöt ovat hyvin harvinaisia. Seuraavaksi vanhimmat afrikkalaiset hautauslöydöt on ajoitettu 68 000 ja 74 000 vuoden taakse.

Maailman mittakaavassa tuore löydös ei kuitenkaan ole kaikkein vanhin. Arkeologit ovat aikaisemmin löytäneet Israelista hautoja, joiden iäksi on arvioitu 90 000–130 000 vuotta. Tutkijoiden mukaan syynä on todennäköisesti se, että kyseisiä alueita on tutkittu paljon Afrikkaa kattavammin.

Varhaisille hautauslöydöille on yhteistä se, että haudattavat ovat olleet usein lapsia. Lähes puolet varhaisimmista hautauslöydöistä on nimenomaan lasten hautoja.

Tämä saattaa tutkijoiden mukaan selittyä sillä, että nuorena kuoleminen on nähty myös muinaisina aikoina erityisen järkyttävänä tapahtumana, mikä on saanut yhteisön järjestämään kuolleelle muistotilaisuuden.

Tutkijat kuitenkin huomauttavat, etteivät yksittäiset hautalöydöt vielä riitä kertomaan hautaukseen liitetyistä merkityksistä.

”Ihmiset, toisin kuin apinat, ryhtyivät kehittämään monimutkaisia uskomusjärjestelmiä kuoleman ympärille. Uskomusjärjestelmät ja vainajien käsittely vaihtelevat paljon kulttuurista riippuen, joten emme voi tarkasti päätellä, mitä hautaaminen on näille ihmisille merkinnyt”, kertoi tutkimukseen osallistunut Nicole Bovin The Guardian -lehdessä.

”Mutta se on selvää, ettei kyseessä ollut pelkkä tunteellinen yhteys vainajaan, vaan hautaamiseen on liittynyt lähes varmasti myös jonkinlainen ymmärrys kuolemasta ja siihen liittyvistä merkityksistä.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla