Tästä luolasta luzoninihmiset löytyivät. Kuva: Callao Cave Archaeology Project
Tästä luolasta luzoninihmiset löytyivät. Kuva: Callao Cave Archaeology Project

Pienikokoinen serkkumme eli vielä 50 000 vuotta sitten.

Ihmiselle on löytynyt uusi serkku Filippiineiltä. Sukulainen muistuttaa pienikokoisuudessaan toista, ”hobittina” tunnettua floresinihmistä.

Arkeologit löysivät ihmislajin jäänteet filippiiniläisessä Luzonin saaressa sijaitsevasta Callaon luolasta. Niinpä lajille annettiin nimi luzoninihminen, Homo luzonensis.

Lajista oli jäänyt jäljelle useita käden ja jalkapöydän luita, reisiluun kappale ja hampaita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yksi jalkapöydänluista löytyi luolasta jo yli kymmenen vuotta sitten. Tutkijat ajoittivat sen 67 000 vuoden ikäiseksi. Laji jäi kuitenkin vielä epäselväksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt samojen maakerrosta kaivauksista on paljastunut kaksitoista uutta fossiilikappaletta, jotka ovat kuuluneet ainakin kolmelle eri yksilölle, kahdelle aikuiselle ja yhdelle lapselle.

Fossiilit eroavat muiden ihmissuvun edustajien anatomisista piirteistä niin paljon, että ne ovat tutkijoiden mukaan kuuluneet kokonaan uuden lajille.

Ranskan luonnonhistorian museon Musée de l'Hommen Florent Détroit ja kumppanit kuvaavat löydöksiä Nature-lehdessä.

Hampailtaan luzoninihminen muistuttaa joiltain osin ihmissuvun muita lajeja, kuten nykyihmistä, floresinihmistä ja pystyihmistä. Sitä vastoin jalan ja käden luut näyttävät samanlaisilta kuin varhaisemmilla lajeilla, niin kuin Australopithecus-suvun ihmisapinoilla.

Hampaat ovat samankaltaiset kuin ihmisellä.

Käsien ja jalkojen luiden kaareva muoto viittaa siihen, että luzoninihmiset osasivat myös kiipeillä puissa sen lisäksi, että ne luultavasti kävelivät kahdella jalalla.

Nuorimmat luzoninihmisen jäänteistä tutkijat ajoittivat 50000 vuoden taakse. Serkkulaji on siis elänyt saarellaan samoihin aikoihin, kun nykyihminen oli jo levittäytynyt Afrikasta Aasiaan ja Lähi-itään ja neandertalit elivät Euroopassa.

Myös toinen pienikokoinen serkku floresinihminen eli samoihin aikoihin Floresin saarella Indonesiassa.

Luzoninihminen on voinut hankkiutua nimikkosaarelleen jo satojatuhansia vuosia aiemmin. Saarelta on näet hiljattain löytynyt kivityökaluja ja teurastetun sarvikuonon jäänteitä, jotka ovat 700000 vuotta vanhoja.

Saaren asuttaminen on tutkijoiden mukaan vaatinut huomattavaa merimatkaa. Saari ei ole ollut yhteydessä mantereeseen silloinkaan, kun meri on ollut jääkauden takia 120 metriä alempana kuin nykyään.

Luzoninihmisen löytyminen mutkistaa käsitystä ihmissuvun vaelluksesta ensimmäisen Afrikasta lähdön jälkeen, kirjoittaa Naturessa paleoantropologi Matthew Tocheri tutkimusta kommentoivassa artikkelissa.

Vanhimmat ihmissuvun tai sen esimuotojen fossiilit ovat kuusi seitsemän miljoonaa vuotta vanhoja, ja ne on löydetty Afrikasta.

Fossiililöytöjen perusteella kesti kauan ennen kuin hominit lähtivät syntymantereeltaan. Euraasian vanhimmat tämän kehityslinjan fossiilit ovat 1,8 miljoonaa vuotta vanhoja, ja ne kuuluivat pystyihmiselle eli Homo erectukselle.

Pitkään on ajateltu, että ensimmäinen Afrikasta lähtenyt seikkailija oli juuri pystyihminen. Lajin edustajan ensimmäiset jäänteet löytyivät Indonesiasta 1891.

Uudemmat löydöt nostavat esiin mahdollisia muitakin varhaisia hahmoja. Kiinasta on löytynyt 2,1 miljoonaa vuotta vanhoja kivityökaluja, joiden tekijä ei ole tiedossa.

Myös pienikokoisten saarilajien floresinihmisen ja luzoninihmisen syntyhistoria on epäselvä. Metrin mittaisen floresinihmisen on todisteltu polveutuvan suurikokoisesta pystyihmisestä, ja tämä on ehkä myös luzoninihmisen esi-isä.

Saarisääntöhypoteesin mukaan isokokoiset eläimet tuppaavat pienenemään saaren eristyneisyydessä eläessään. Elinalueen rajallisten resurssien takia evoluutio ohjaa niitä pienemmäksi, jotta ne pärjäisivät vähemmällä.

Tämä voi selittää, miksi Luzonin saarella kehittynyt luzoninihminenkin jää alle 120 senttimetrin mittaiseksi.

molaine
Seuraa 
Viestejä2265

Raspu kirjoitti:
Ei evoluutio mitään pienennä vaan niukka ravinto vaikuttaa jälkeläisten kasvuun. Niukalla ravinnolla kun kasvaa vöhemmän eikä sillä ole mitään tekemistä evoluution kandssa.

Meinaat, ettei ravinnon määrä aiheuta valintapainetta evoluutioon ja chihuahuan poikasesta saa dobermannin kokoisen syöttämällä emoa vähän enempi?

Ilkka Luoma:
"Näyttäisi olevan samoja ip-osoitteita kuin täällä ;-)"
"Mobiili ip löytyy helposti, kun sen osaa ja tietää täysin laillisen ohjelman, niin ja että osaa käyttää sitä. Lakimiehet eivät ole löytäneet laillisen ja myynnissä olevan ohjelman käytöstä mitään laittomuutta! Koodi - Särki 887."

ing geolog
Seuraa 
Viestejä7137

Jumala loi filippiinit aika lyhyiksi ihmisiksi? 

"Saarisääntöhypoteesin mukaan isokokoiset eläimet tuppaavat pienenemään saaren eristyneisyydessä eläessään. Elinalueen rajallisten resurssien takia evoluutio ohjaa niitä pienemmäksi, jotta ne pärjäisivät vähemmällä.

Tämä voi selittää, miksi Luzonin saarella kehittynyt luzoninihminenkin jää alle 120 senttimetrin mittaiseksi."

 Joillakin ihmisillä. jopa Filippiineillä, on taipumus kasvaa horisontaalisesti, kun ravinnonsaanti on hyvä. 

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla