Valkoperäsirrin poikasia Nunavutissa Kanadassa. Kuva: Laura McKinnon
Valkoperäsirrin poikasia Nunavutissa Kanadassa. Kuva: Laura McKinnon

Arktisten rannikoiden linnut muuttavat valtavia matkoja, mutta ne saavat vaivanpalkaksi maapedottoman elinympäristön.

Lapintiiran kaltaiset arktisten rannikoiden linnut muuttavat huikeita etäisyyksiä joka vuosi pesimäpaikoilleen napapiirin pohjoispuolelle jopa Afrikan eteläosista asti. Energia ei mene hukkaan, kävi ilmi Sciencessa julkaistusta tutkimuksesta.

Arktisilla alueilla pesivien lintujen munat eivät joudu yhtä todennäköisesti kettujen ja muiden saalistajien suuhun kuin muiden.

Pitkien muuttomatkojen fyysiset kustannukset on tutkittu tarkkaan, kuten myös reitit joita pitkin muuttajat tekevät matkansa. Sen sijaan on ollut epäselvää, miksi linnut näkevät näin suuren vaivan.

Testatakseen hypoteesia jonka mukaan alttius tulla petojen saaliiksi olisi korkeilla leveysasteilla pienempi Laura McKinnon kollegoineen täytti yli 1500 keinotekoista pesää munilla ja asetti pesät seitsemälle merilintujen pesimispaikalle arktisilla alueilla 3 000 kilometrin matkalle etelästä pohjoiseen.

He seurasivat pesiä ainakin kaksi kesää ja huomasivat että pesät kauempana pohjoisessa olivat todennäköisemmin säästyneet pedoilta.