Varusmiehet odottavat terveystarkastukseen. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Varusmiehet odottavat terveystarkastukseen. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Ruotsalaisessa jättitutkimuksessa seurattiin 1,6 miljoonan miehen elämää kutsunnoista viisikymppiseksi.

Normaalinakin pidetty paino aikuisuuden kynnyksellä saattaa ennakoida miehelle sydänkohtausta keski-iässä, selvisi ruotsalaisessa seurantatutkimuksessa. Yllättäen riskiryhmässä eivät olleet ainoastaan ylipainoiset, vaan kohtauksen riski kasvoi myös normaalipainoisten keskuudessa.

Normaalipainoisina pidetään painoindeksien 18,5–25 rajoissa olevia henkilöitä. Tässä tutkimuksessa sydänkohtausriskin huomattiin kasvavan kuitenkin jo painoindeksistä 20 alkaen. Riski kasvoi 16 prosentilla jokaista painoindeksin yksikköä kohden.

Esimerkiksi 175 senttiä pitkä henkilö olisi ylipainoinen 76 kilon painolla, mutta tässä tutkimuksessa hänen sydänkohtausriskinsä nousi jo 62 kilon painosta lähtien. Riski olisi yli 76-kiloisena liki kolminkertainen 57–61 kilon painoon verrattuna.

Tutkijat itsekin hämmästyivät sitä, että myöhempi sydänkohtausriski vaihteli kutsuntaiässä aivan normaalipainoisten nuorukaisten välillä.

”Vaikka useimmat tutkimukset määrittelevät normaalin painoindeksin 18,5 ja 25 välille, tämä ei ehkä ole sopiva määritelmä nuorille, joista monet ovat luonnostaan laihoja. Ehkä tästä johtuen sydänkohtausriski alkoi kasvaa melko alhaisella painoindeksin tasolla. Kuitenkin oli yllättävää nähdä riskin nousevan jyrkästi painon noustessa painoindeksi 20:n yli”, pohti tutkimustiedotteessa göteborgilaisen Sahlgrenskan akatemian lääketieteen professori Annika Rosengren.

Tulos saatiin seuraamalla 1,6 miljoonan vuosina 1968–2005 kutsuntoihin saapuneen ruotsalaisen miehen vaiheita.

Heidän terveystietojaan tarkkailtiin 18-vuotiaasta lähtien keskimäärin 23 vuotta eteenpäin. Vanhimpien ikäluokkien miehiä ehdittiin seurata jopa 42 vuotta, nuorimpien vain viisi vuotta.

Koska nuoret lihovat kaikkialla maailmassa, tutkimusryhmä pitää todennäköisenä, että myös sydänkohtaukset yleistyvät varhaisessa keski-iässä.

Tutkimuksen heikkouksiin kuuluu se, että siinä tarkasteltiin vain miehiä. Toisaalta miesten sydänkohtausriski tiedetään suuremmaksi kuin naisten.

Tutkimuksessa ei selvitetty, miten miesten paino kehittyi myöhemmällä iällä. Tutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, että korkea painoindeksi aikuisuuden kynnyksellä voi ennakoida myöhempää lihomista.

Kutsunnoissa mitattu painoindeksi ennusti keski-iän sydäntapahtumia riippumatta muista sairauksista, vanhempien koulutustasosta, verenpaineesta, älykkyysosamäärästä, lihasvoimasta, kutsuntavuodesta, iästä ja kunnosta. Kaikki nämä tiedot saatiin tutkittavista kutsuntojen yhteydestä.

Tutkimuksen julkaisi European Heart Journal.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25784
Liittynyt16.3.2005

Armeijaiän paino ennustaa yllättävästi myöhempää sydänriskiä

SamikoKu kirjoitti: Hiukan vaikea on tota tutkumusta tai sen tulkitsemista uskoa. Tuon mukaan 181cm mies saisi armeijaiässä painaa korkeintaan 66kg. Se on aivan kukkakeppi, vain luuta ja nahkaa. Jos siitä sattuu vielä olemaan osa läskiä niin voivoi. Jotenkin tuntuu että nyt on vedetty mutkat liian suoriksi. Se on osoitettu ainakin rottakokein, että energiavajeessa olevat rotat, jotka kuitenkin saavat tarvittavat suojaravintoaineet, elävät terveimpänä ja pisimpään. Se kai panee elimistön...
Lue kommentti

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.