Belfastin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että aspiriini tehostaa hampaan kantasolujen toimintaa.
Karies eli hampaiden reikiintyminen on yleinen sairaus, jossa happoa tuottavat bakteerit nävertävät reikiä hampaaseen. Hoitamattomana karies voi edetä hammasytimeen ja leukaluuhun asti.
Belfastin yliopiston tutkijat tekivät hiljattain mielenkiintoisen havainnon, josta voisi tulevaisuudessa olla jopa uudenlaiseksi hoitomuodoksi kariekselle.
Professori Ikhlas El Karimin tutkimusryhmä havaitsi, että aspiriini voi vaikuttaa hampaiden kantasolujen toimintaan niin, että ne alkavat korjata vaurioitunutta kudosta.
Hampaat pystyvät rajallisesti kasvattamaan uutta dentiiniä eli kiilteen alla olevaa hammasluuta. Reikien paikkaamiseen tämä ei riitä.
Aspiriini eli asetyylisalisyylihappo näyttää kuitenkin vaikuttavan hampaan kantasolujen geeneihin niin, että kudoksen uusiutuminen voisi olla mahdollista. Tutkijat havaitsivat asian laboratoriossa käsittelemällä hampaan kantasoluja aspiriinilla viljelymaljassa.
”Ihannetapauksessa tämä tarkoittaisi, että voidaan kehittää hoito, jossa hampaat korjaavat itsensä”, El Karim kertoo BBC:lle.
Nyt ei kuitenkaan kannata ryhtyä syömään aspiriinia hampaidensa hoitamiseksi. Laboratoriossa viljelymaljalla tehty havainto ei tarkoita, että aspiriinin syöminen tai sen levittäminen hampaaseen vaikuttaisi kariekseen mitenkään.
Jos aspiriinin vaikutus onnistutaan osoittamaan jatkotutkimuksissa ja myöhemmin potilailla, tutkijat voivat yrittää jalostaa siitä uuden hoitomuodon, jossa aspiriini liukenee tasaisesti hampaaseen ja pääsee vaikuttamaan kantasoluihin.
Kyseessä on vasta hyvin alustava kokeellinen tutkimus. Tutkijat esittelivät tuloksiaan hammaslääketieteen konferenssissa Englannissa syksyllä.
Helsingin yliopiston kovakudos- ja infektiosairauksien professori Jukka H. Meurman perkaa tutkijoiden löydöstä uusimmassa Hammaslääkärilehdessä.
”Edellä mainittu kantasolujen stimulaatio perustuu aspiriinin geeniluentaa tehostavaan vaikutukseen. Hampaan paikkauksen korvaaminen aspiriinilla näyttäisi kuitenkin toiveajattelulta, tai ainakin se hoitomuotona on kaukana tulevaisuudessa”, Meurman kirjoittaa.
El Karim toivoo BBC:n haastattelussa, että ”jo lähitulevaisuudessa” päästäisiin kokeilemaan aspiriinia kliinisissä kokeissa potilailla.