Hygiea on lähes pyöreä. Kuva: ESO
Hygiea on lähes pyöreä. Kuva: ESO

Hygiean läpimitta on vain 430 kilometriä. Sen syntyä selvitti ohjelmisto, joka tehtiin Tampereella.

Asteroidi Hygiea ei ole pelkkä iso kivi, joka kiertää Aurinkoa tuhansien muiden joukossa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä. Kohta se on jotain enemmän.

Asteroidi napannee siksi pian aurinkokunnan pienimmän kääpiöplaneetan tittelin. Siitä päättää Kansainvälinen tähtitieteen liitto (IAU), joka luokittelee kaikkia taivaan kohteita.

Hygiean muoto osoittaa, että sillä on tarpeeksi omaa massaa ja painovoimaa. Ne puristavat Hygiean pyöreäksi, tiedelehti Nature Astronomy kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pallomainen muoto on tärkeä kääpiöplaneetan tunnusmerkki. Hygiea täyttää myös muut kääpiöplaneetan vaatimukset. Hygiea kiertää Aurinkoa, eikä se ole raivannut kiertoradallaan olevia muita kappaleita pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tsekkiläisen tähtitieteilijän Miroslav Brožin ryhmän kuvat ja laskelmat Kaarlen yliopistossa Prahassa osoittavat, että Hygiea täyttää nämä kääpiöplaneetan määrittelyperusteet, tiedelehti New Scientist kertoo.

Hygiea löytyi jo vuonna 1849, mutta sitä ei ole ennen kuvattu todella isolla kaukoputkella.

Tähtitieteilijät saivat lopulta tarkkoja kuvia tästä asteroidista, joka tiedettiin ennalta asteroidivyöhykkeen neljänneksi suurimmaksi kappaleeksi. Kuvat otti iso VLT-teleskooppi, joka sijaitsee Atacaman autiomaassa Chilessä.

Kääpiöplaneettaehdokas on läpimitaltaan on runsaat 430 kilometriä. Näin laskevat Pierre Vernazzan laboratorion tähtitieteilijät Marseillessa Ranskassa.

Läpimitta on alle viidennes tunnetuimman kääpiöplaneetan eli Pluton läpimitasta, joka on 2 400 kilometriä. Vertailuna voi mainita oman Kuumme läpimitan, joka on noin 3 474 kilometriä.

Ennen kuin Hygiea on virallisesti kääpiöplaneetta, IAU tarkistaa todisteet ja äänestää siitä.

”Kuvien ansiosta Hygiea luokitellaan kääpiöplaneetaksi, ja siitä tulee aurinkokuntamme toistaiseksi pienin”, tiedottaa Vernazzan laboratorio Euroopan eteläisen observatorion (ESO) lausunnossa.

Aurinkokunnastamme on virallisesti nimetty viisi kääpiöplaneettaa sen jälkeen, kun IAU loi niiden ehdot.

Entinen planeetta Pluto on suurin ja tunnetuin. Ceres, jonka läpimitta on 950 kilometriä, löytyi jo vuonna 1801. Muut nimetyt kääpiöplaneetat ovat Eris, Haumea ja Makemake.

Joidenkin tähtitieteilijöiden mukaan kääpiöplaneettoja on yli 50, mutta niitä ei ole nimetty.

Kääpiöplaneettoihin tulee vielä lisää jäseniä Kuiperin vyöhykkeeltä aurinkokuntamme reunamilta. Siellä on paljon ehdot täyttäviä kappaleita. Niitä löydetään, kun teleskoopit ja kuvaustekniikat yhä kehittyvät.

Hygiea on kuitenkin erityinen. Mallinnukset osoittavat, että se on muodostunut isossa törmäyksessä. Siinä asteroidivyöhykkeen iso kappale hajosi, ja osa osista kasautui nopeasti palloksi.

Hygiea muodostui pallomaiseksi ehkä vain tunneissa, sanoo Brož Euroopan avaruusjärjestön raportissa.

Hygiea kuuluu suureen asteroidiperheeseen, jossa on lähes 7 000 jäsentä. Ne kaikki ovat lähtöisin samasta vanhemmasta kappaleesta.

Näin todisti osaltaan maailman monipuolisin asteroidien mallinnusohjelmisto. Sen on tehnyt tutkijatohtori Matti Viikinkoski Tampereen yliopistossa. Ohjelma selvitti Hygiean muotoa ja pyörimistä.

VLT-kaukoputken kuvassa se erottuu pelkkänä pisteenä. Kuva piti analysoida matemaattisesti.

Analyysi yhdisti Maasta otettuja epätarkkoja kuvia kohteen kirkkauden mittauksiin. Tässä käytettiin hyväksi Tampereella kehitettyä yleistettyjen projektioiden teoriaa, yliopiston tiedote kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla