Ensimmäisenä torjuntamanööveriä kokeilee Nasan Dart-luotain Didymos-kaksoisasteroidilla vuonna 2022. Kuva: SPL/MVPhotos
Ensimmäisenä torjuntamanööveriä kokeilee Nasan Dart-luotain Didymos-kaksoisasteroidilla vuonna 2022. Kuva: SPL/MVPhotos

Maata uhkaava riskikivi pystytään todennäköisesti ohjaamaan ohi, jos vaara havaitaan ajoissa – ja ihmiskunta kykenee yhteistyöhön.

Maahan iskeytyy tasaiseen tahtiin isoja ja pieniä taivaankappaleita.

Suurinta osaa Maahan törmäävistä isommista järkäleistä osataan odottaa, sillä automaattisesti avaruutta haravoivat teleskoopit ja tutkat äkkäävät tulijoita hyvin. Lisäksi niitä löytävät tähtiharrastajat, joiden kaukoputket ja kamerat tulevat aina vain paremmiksi.

Parhaimmin tunnetaan yli kilometrin kokoiset, globaalia uhkaa aiheuttavat asteroidit. Niistä on tilastoitu jo 90 prosenttia. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että kymmenesosa suurtuhoon pystyvistä kappaleista on vielä tunnistamatta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mitä, jos suuri ja uhkaava kivi löytyisi nyt?

Marssijärjestys menisi näin: Nasa tai jokin muu lähiasteroideja seuraava organisaatio huomaisi, että Maa saattaa olla kilometrin kokoisen asteroidin reitillä. Tutkijat alkaisivat tehdä lisää havaintoja ja tarkentaa ennustetta asteroidin radasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aluksi törmäyksen todennäköisyys olisi ehkä 0,1 prosentin luokkaa. Tämä on normaalia, sillä mitä vähemmän havaintoja uudesta kappaleesta on, sitä epävarmempi sen rata on. Kun mittauksia kertyy enemmän, todennäköisyys usein ensin kasvaa, kunnes se romahtaa lähelle nollaa.

Entäpä, jos todennäköisyys vain kasvaisi ja kasvaisi?

Usein kuulee väitettävän, että uhkaava katastrofi haluttaisiin salata suurelta yleisöltä. Salaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Mittausaineisto on julkista alusta alkaen, ja monet taitavat amatöörit pystyvät itsekin laskemaan asteroideille ratoja.

Entä jos varmistuisi, että jättiasteroidi törmää meihin vuonna 2050? Miten ihmiset reagoisivat tällaiseen tietoon?

Filosofian akatemiassa työskentelevän psykologian tohtorin Tapani Riekin mukaan suhtautumisestamme voi tehdä vain valistuneita arvauksia, sillä tutkimuksia tällaisesta tilanteesta ei – onneksi – ole olemassa.

Voi hyvin olla, että asteroidiuhka vaikuttaisi ihmiskuntaan myönteisesti.

”Helpoin tapa yhdistää ryhmä on löytää yhteinen vihollinen. Toisaalta asteroidi on aika kasvoton, se ei tottele sosiaalipsykologian lakeja. Yhdistymisen sijaan voisi käydä niinkin, että kukin ryhmä alkaisi suojella omia etujaan”, Riekki pohtii.

Suuri uhka saattaisi johtaa konservatiiviseen käytökseen. Ei ryhdyttäisikään keksimään, miten selvitä, vaan suojelemaan sitä, mitä on. Osa saattaisi kieltää koko asian, koska ei kestäisi totuutta. Osa voisi ryhtyä elämään sananmukaisesti kuin viimeistä päivää.

”Vähän kuin sodassa, jossa ennen suurta, hengenvaarallista taistelua otetaan kaikki ilo irti.”

Myös kultit saattaisivat innostua: viimeinkin maailma loppuu ja uusi alkaa. Niin ikään salaliittoteoreetikot luultavasti riemastuisivat.

”Koronaviruksestakin on salaliittoteoria, että se on Kiinan liikkeelle laittama virus Kiinan ikärakenteen tasoittamiseen.”

Törmäys voitaisiin ehkä estää

Riekin mukaan on vaikea arvioida, miten nopeasti nykyajan mediamaailmassa päästäisiin yhteisymmärrykseen siitä, että nyt olisi oikeasti aika alkaa rahoittaa hanketta, jolla ehkäistäisiin jonkin epämääräisen asteroidin mahdollisia tuhoja.

Jos sopuun päästäisiin vuosia ennen törmäystä, isku voitaisiin ehkä jopa estää.

Tapoja muuttaa törmääjän rataa selvitetään paraikaa. Nasa ja Euroopan avaruusjärjestö Esa tutkivat Didymos-kaksoisasteroidia, johon kuuluu halkaisijaltaan 780-metrinen pääasteroidi ja sitä kiertävä 160-metrinen kuu.

Vuonna 2022 kuuta on tarkoitus tönäistä avaruusluotaimen avulla niin, että kuun kiertorata asteroidin ympäri muuttuu. Vuonna 2024 perään lähetetään toinen luotain tutkimaan tulosta. Sen mukaan lähtee myös suomalaista tekniikkaa: nanosatelliitti Apexiin pakattu hyperspektrikamera Aspect, jonka on suunnitellut ja rakentanut Teknologian tutkimuskeskus VTT. Helsingin yliopiston tutkijat vastaavat mittauksista ja niiden hyödyntämisestä.

Didymoksella testataan käytännössä, mitä todellisessa uhkatilanteessa voisi tehdä. Asteroidi voitaisiin ehkä sysätä törmäyskurssilta myös ionisuihkulla tai gravitaatiotraktorilla. Yksi keino olisi asentaa asteroidin pinnalle purjeita, jotka ohjaisivat sen Maan ohi.

 

Lue lisää

Syyskuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa toimittaja Jose Riikonen kertoo asteroidien tarkkailusta ja iskujen tuhovoimasta. Hän kertoo myös, millaiset suunnitelmat Suomella on riskikiven törmäyksen varalta. 

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä

Sisältö jatkuu mainoksen alla