Hubble kuvasi asteroidin hajoamista. Kuva: Nasa ja Esa
Hubble kuvasi asteroidin hajoamista. Kuva: Nasa ja Esa

Hubble seurasi hajoamista vaihe vaiheelta.

Tähtitieteilijät ovat ensi kertaa voineet seurata, miten asteroidi hajoaa osiin ilmeisesti pelkän pyörimisliikkeensä voimasta. Aiemmin komeetan ytimien on havaittu hajoavan samankaltaisesti niiden lähestyessä Aurinkoa. Asteroidivyöhykkeessä tällainen on kuitenkin ennennäkemätöntä.

Hajoava asteroidi havaittiin ensin viime syyskuussa kahdella teleskoopilla. Lopulta se otettiin lähempään tarkkailuun Maata kiertävällä Hubble-luotaimella.

Hubble paljasti, että kohde koostui kymmenestä kappaleesta, joilla oli komeetan kaltainen pyrstö. Suurimmat murikat olivat halkaisijaltaan 180-metrisiä.

Kappaleet ajelehtivat poispäin toisistaan hitaammin kuin kävelevä ihminen. Hajoaminen alkoi jo viime vuoden alussa, mutta uusia sirpaleita nähdään jatkuvasti tuoreissa kuvissa. Havainnot viittaavat siihen, että mikään törmäys ei ole pirstoutumisen syynä. Silloin tapahtuma olisi äkillinen ja räjähtävä, ja kappaleet kiitäisivät kovaa vauhtia erilleen.

Pirstoutumista ei todennäköisesti aiheuttanut myöskään asteroidin sisällä kasvanut paine, joka johtuisi jään sulamisesta ja veden höyrystymisestä. Siihen murikka on liian kylmä.

Tutkijat olettavatkin Astrophysical Journal Letters -lehdessä, että syypää on niin sanottu YORP-ilmiö, jota ei ole vielä tähän mennessä luotettavasti havaittu. Ilmiössä on kyse sitä, että auringonvalo saa asteroidin vähitellen kiihdyttämään pyörimisliikettään. Lopulta järkäle hajoaa kappaleiksi, kun keskipakoisvoima alkaa irrottaa siitä osia.

Jotta tällainen hajoaminen on mahdollista, asteroidin täytyy olla sisäisesti jo särkynyt aikaisemmista törmäyksistä. Osa sirpaleista voi päätyä ennen pitkää myös Maan ilmakehään meteoriitteina.

Alla olevassa kuvassa näkyvät asteroidin kappaleet viime vuoden lokakuusta tämän vuoden tammikuuhun.

Kuva: Nasa ja Esa