Maapähkinän mallinen Itokawa-asteroidi on kuulunut alkujaan isompaan kivikappaleeseen. Kuva: Jaxa
Maapähkinän mallinen Itokawa-asteroidi on kuulunut alkujaan isompaan kivikappaleeseen. Kuva: Jaxa

Jopa puolet maapallon valtamerien vesistä on voinut tulla asteroideista.

Mistä maapallon vesi on peräisin? Kysymys on askarruttanut tutkijoita pitkään, ja nyt uutta tietoa vastaukseen tarjoaa asteroidin pinnalta mitattu löytö.

Itokawa-nimisestä asteroidista otettu näyte on nimittäin osoittautunut yllättävän vesipitoiseksi. Näytettä mitanneet tutkijat esittävät, että jopa puolet maapallon valtamerien vedestä voi olla peräisin asteroideista.

Löydöstä kertoo tuore Science Advances -tiedelehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yli 70 prosenttia Maan pinta-alasta on veden peitossa, ja valtaosa vedestä on valtamerissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Veden alkuperästä on esitetty useita teorioita. Yksi vahvimmista on se, että ainakin osa vedestä voi olla peräisin ”märistä” asteroideista.

Yhdysvaltalaisen Arizonan osavaltionyliopiston tuore tutkimus vahvistaa asteroidihypoteesia. Tutkijat löysivät vettä sellaisesta asteroidityypistä, jossa sitä ei ole oletettu olevan.

Näyte Itokawa-asteroidista on saatu japanilaisen Hayabusa-luotaimen tutkimusmatkalta. Hayabusa lähetettiin vuonna 2003 avaruuteen tutkimaan läpimitaltaan 500 metristä Itokawaa.

Kun Hayabusa palasi Maahan seitsemän vuotta myöhemmin, se toi mukanaan Itokawan pinnalta nappaamansa pölynäytteen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun asteroidista saatiin näyte Maan ulkopuolelta.

Asteroidit ovat kiviainesta, joka jäi yli aurinkokunnan planeettojen muodostuessa vajaat viisi miljardia vuotta sitten.

Itokawa on S-tyypin asteroidi. Juuri S-tyypin asteroidit ovat saattaneet olla maapallon rakennuspalikoita.

S-tyypin asteroidien arvellaan muodostuneen suhteellisen lähellä aurinkoa, eivätkä tutkijat ole odottaneet niiden sisältävän vettä. Vettä on ajateltu piilevän todennäköisimmin tummissa hiilipitoisissa C-tyypin asteroideissa esimerkiksi saveen sitoutuneena.

Löydös yllätti tutkijayhteisön.

”Tutkimus näyttää osoittavan, että vettä on siellä, missä emme ole yhtään osanneet odottaa sitä olevan”, sanoo Luulajan yliopiston apulaisprofessori Mikael Granvik, joka työskentelee tutkijana myös Helsingin yliopistossa.

Granvik ja hänen kollegansa Antti Penttilä pitävät tutkimusta päällisin puolin vakuuttavana.

”Tämä tavallaan kaksinkertaistaa sen populaation, mistä vettä voi tulla”, Granvik sanoo. Vettä voi siis tulla sekä C- että S-tyypin asteroideista.

Arizonan osavaltionyliopiston apulaisprofessori Maitrayee Bose ja hänen kollegansa Ziliang Jin saivat Japanin avaruusvirastolta Jaxalta tutkittavakseen viisi Itokawan hiukkasta. Niistä kahdesta löytyi pyrokseenimineraalia, joka on yleistä maapallollakin. Maan pyrokseeninäytteissä on vettä kiderakenteena.

Tutkijakaksikko odotti siten löytävänsä asteroidista merkkejä vedestä ja halusi selvittää, kuinka paljon vettä tarkalleen olisi.

Kukin näyte oli noin ihmishiuksen paksuinen. Spektrometrillä tehdyt mittaukset paljastivat, että vettä oli odottamattoman paljon.

Itokawan mineraaleissa oli vedyn isotooppiyhdistelmiä, jotka vastaavat Maan vettä.

”Tämä tarkoittaa, että S-tyypin asteroidit ja tavallisten kivimeteoriittien emokappaleet ovat todennäköisesti merkittävä veden ja muiden elementtien lähde Maan kaltaisilla planeetoilla”, Bose selittää yliopiston tiedotteessa.

Asteroidi on hänen mukaansa kuulunut alkujaan suurempaan, todennäköisesti 20–50 kilometrin mittaiseen kivikappaleeseen.

Itokawa-asteroidia on tähän saakka pidetty suhteellisen pienenä soraläjänä. Se on historian saatossa kuumentunut, kokenut useita törmäyksiä sekä sirpaloitunut. Näiden tapahtumien on arveltu nostaneen mineraalien lämpötilaa ja karkottaneen vettä.

Vaikka Arizonan osavaltionyliopiston kaksikko on tutkinut vain yhdeltä asteroidilta saatua pölynäytettä, tulokset antavat heidän mukaansa viitteitä siitä, että merkittävä määrä Maan valtamerien vedestä voi olla peräisin asteroideista.

Mutta voiko yhden asteroidin perusteella todella tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä Maan valtamerien alkuperästä?

Granvik uskoo, että jos mittaustulokset pystytään toistamaan, johtopäätöksissä on perää.

Tuoreeseen tutkimukseen osallistunut Bose itsekin korostaa, että kyseessä on ensi askel siinä, että valtamerien mahdollisia alkuperälähteitä pystytään tutkimaan laboratorio-oloissa.

Pitkään Maan veden oletettiin tulleen komeetoista. Sittemmin on huomattu, että niiden vedyn isotoopit ovat aivan erilaisia kuin Maassa.

Vahvempi nykykäsitys on Granvikin ja Penttilän mukaan se, että vesi on peräisin hiilipitoisista asteroideista.

asdf
Seuraa 
Viestejä12254

Pseudohippi kirjoitti:
Onkohan edes Tiede-lehdessä enää mahdollista julkaista mitään uutista ilman että otsikossa on sana "mullistaa"?

Tuon tapaiseksi ne muuttuivat aika pian 2015 alusta, kun Sanoma yhdisti tiedetoimitukset. Olikohan se vuonna 2005, kun lehden toimitus sai vuoden tiedetoimittajapalkinnon? Oli taso vähän eri silloin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla