Taiteilijan näkemys asteroidin täydellisestä tuhoutumisesta Auringon lähiohitusten seurauksena. Uudet arviot osoittavat, että asteroidit tuhoutuvat täydellisesti jo muutamien kymmenien Auringon säteiden etäisyydellä Auringosta. Kuva: Lauri Voutilainen
Taiteilijan näkemys asteroidin täydellisestä tuhoutumisesta Auringon lähiohitusten seurauksena. Uudet arviot osoittavat, että asteroidit tuhoutuvat täydellisesti jo muutamien kymmenien Auringon säteiden etäisyydellä Auringosta. Kuva: Lauri Voutilainen

Tutkijat perustavat mallinsa lähes 9 000 lähiasteroidin havaintoon.

Maan ja Auringon lähelle tulevat lähiasteroidit törmäävät lopulta Aurinkoon. Näin asteroidien tutkijat ovat pitkään olettaneet.

Useimmat asteroidit tuhoutuvat kuitenkin huomattavasti kauempana Auringosta kuin on oletettu. Löytö selittää useita viime vuosien asteroidi- ja meteorihavaintoja, kertoo tiedelehti Nature.

Asteroidien tuhoa selvitti ryhmä, jossa oli tutkijoita Suomesta, Ranskasta, Yhdysvalloista ja Tšekeistä. Alun perin ryhmän tarkoitus oli mallintaa Maan lähelle tulevia asteroideja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mallia tarvitaan esimerkiksi asteroidien etsinnässä. Siitä on myös hyötyä, kun asteroideille suunnitellaan lähivuosina avaruuslentoja, kertoo Helsingin yliopiston tiedote.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Malli kuvaa lähiasteroidien arvioituja ratoja ja kokoja. Ryhmä perusti mallinsa lähes 9 000 lähiasteroidin havaintoon noin 100 000 kuvan sarjassa. Kuvat on otettu yötaivasta kartoittavassa Catalina sky survey -hankkeessa Arizonassa Yhdysvalloissa.

Suurin osa ns. lähiasteroideista on alun perin lähtöisin asteroidien päävyöhykkeeltä. Se sijaitsee Marsin ja Jupiterin ratojen välissä.

Asteroidin rata muuttuu hiljalleen, kun sen epätasaisen pinnan lämpösäteily työntää sitä yhteen suuntaan. Ennen pitkää asteroidi voi ajautua alueelle, jossa Jupiter tai Saturnus aiheuttaa sen rataan häiriöitä.

Tällä alueella asteroidin rata alkaa muuttua nopeasti. Alun perin lähes ympyrämäinen rata alkaa tulla soikeaksi. Asteroidin radan Aurinkoa lähinnä oleva piste eli niin sanottu periheli ei enää olekaan Marsin radan ulkopuolella. Se alkaa lähestyä Maan rataa.

Virallisen määritelmän mukaan lähiasteroidiksi kutsutaan niitä asteroideja, joiden perihelin etäisyys Auringosta on alle 1,3 kertaa Maan etäisyys Auringosta.

Tutkijat huomasi, että heidän alkuperäisessä mallissa oli ongelma. Malli ennusti, että kartoituksissa olisi pitänyt löytää noin kymmenen kertaa enemmän sellaisia lähiasteroideja, jotka käyvät lähempänä kuin kymmenen Auringon halkaisijan etäisyydellä Auringosta.

Tässä vaiheessa planeettatutkija Mikael Granvik Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta ehdotti, kuinka malli saataisiin sovitettua paremmin havaintoihin. Hän ehdotti, että lähiasteroidit tuhoutuvat Auringon lähellä, mutta kuitenkin kauan ennen varsinaista törmäystä.

Mallia muokattiin vastaamaan oletusta, että lähiasteroidit tuhoutuvat, jos ne viettävät liian paljon aikaa noin kahdenkymmenen Auringon säteen etäisyydellä Auringosta.

Näin malli saatiin vastaamaan havaintoja kaikilla etäisyyksillä. Aiemmin ongelmia oli erityisesti Auringon ja Merkuriuksen välisellä alueella.

Tutkijaryhmän löytö selittää myös meteoreita. Ne ovat pieniä hiekanjyviä tai kiviä, jotka irtoavat asteroidien ja komeettojen pinnalta. Ilmakehään osuessaan palavat kirkkaasti jättäen jälkeensä valojuovan, jota arkikielessä sanotaan tähdenlennoksi.

Meteorit jakautuvat avaruudessa meteoriparviksi, jotka liikkuvat emoasteroidin tai emokomeetan radalla. Useimmille niistä meteoriparvista, joiden radat käyvät Auringon lähellä, ei ole löydetty emokappaletta.

Granvikin johtama ryhmä päätteli, että nämä emokappaleet ovat tuhoutuneet kokonaan Auringon lähellä. Meteoriparvien emokappaleiden puuttumiselle on näin järkevä selitys.

Yksi mahdollinen selitys asteroidien tuholle on, että kiviaineksen sisältämän veden ja muiden helposti haihtuvien aineiden lämpölaajeneminen saa ne pirstaloitumaan.

Tutkijat osoittivat myös, että tummemmat asteroidit tuhoutuvat keskimäärin kauempana Auringosta kuin vaaleammat.

Tämä selittää aiemman löydön, jonka mukaan lähempänä Aurinkoa käyvät asteroidit ovat keskimäärin vaaleampia kuin kauempana Auringosta pysyttelevät. Tummemmat Aurinkoa lähellä kiertäneet asteroidit ovat jo tuhoutuneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla