Astronautin silmä pitkän painottomuudessa oleskelun jälkeen. Silmämunan takaseinä on painunut. Kuva: Radiological Society of North America
Astronautin silmä pitkän painottomuudessa oleskelun jälkeen. Silmämunan takaseinä on painunut. Kuva: Radiological Society of North America

Pitkäaikainen oleskelu avaruudessa heikentää lähinäköä.

Moni astronautti tarvitsee pitkän avaruudessa oleskelun päätteeksi lukulasit. Viime vuosikymmenen mittaan näkö on sumentunut jopa kahdella kolmesta pitkään Kansainvälisellä avaruusasemalla työskennelleestä avaruuslentäjästä.

”Huoli kasvoi, kun kävi selväksi, että joillain astronauteilla oli vakavia rakenteellisia muutoksia, jotka eivät täysin palautuneet Maahan paluun jälkeen”, selittää tiedotteessa professori Noam Alperin Miamin yliopistosta.

Muutosten aiheuttajaksi on ehditty epäillä niin veren pakkaantumista ylävartaloon painottomassa tilassa kuin liiallista natriumin saantia. Alperin ja kumppanit esittelivät Pohjois-Amerikan radiologiliiton tapaamisessa tutkimustaan, jonka mukaan syy löytyy aivo-selkäydinnesteen pakkautumisesta silmäkuoppiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aivo-selkäydinneste virtaa selkäytimen ja aivojen ympärillä. Se suojaa keskushermostoa töytäisyiltä ja tasaa paineenvaihteluita, kun esimerkiksi ponkaiset aamulla sängystä jalkeille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Maassa aivo-selkäydinneste-järjestelmä on rakentunut sopeuttamaan näitä paineenmuutoksia, mutta avaruudessa järjestelmää sekoittaa se, ettei asennon vaihtamisesta seuraa paineen vaihtelua”, Alperin selittää.

Painottomuus pakkaa nestettä kallon puolelle, päättelivät tutkijat astronauttien magneettikuvista. Niitä otettiin seitsemältä pitkältä ja yhdeksältä lyhyemmältä avaruuslennolta palanneelta henkilöltä.

Erityisen runsaasti aivo-selkäydinnestettä oli astronauttien silmäkuopissa. Se saattaa tutkimusryhmän mukaan selittää, miksi heidän silmämuniensa takaseinämät olivat avaruudessa litistyneet. Näköhermojen päät olivat myös tulehtuneet.

”Kun silmämunat litistyvät, astronauteista tulee kaukonäköisiä”, Alperin selventää.

Havainto voi auttaa kehittämään menetelmiä, joilla astronauttien silmät saataisiin säilymään ymmyrkäisinä avaruuden oloissa.

folio
Seuraa 
Viestejä4

Tämä on siis vain 400km korkeudella. Suojaava magneettikenttä on huonoimmillaan 20 000km korkeuteen. Säteily kaksinkertaistuu parin kilometrin välein. Minkähänlaiset oireet siellä kentän reunalla on. Jos sinne asti edes päästy?

folio
Seuraa 
Viestejä4

Tämä on siis vain 400km korkeudella. Suojaava magneettikenttä on huonoimmillaan 20 000km korkeuteen. Säteily kaksinkertaistuu parin kilometrin välein. Minkähänlaiset oireet siellä kentän reunalla on. Jos sinne asti edes päästy?

Sisältö jatkuu mainoksen alla