Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan koeviljelmiä Maan päällä. Kuva: Nasa
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan koeviljelmiä Maan päällä. Kuva: Nasa

Tietokone osoitti, että virtsa voisi tarjota kasveille hyvin paljon ravinteita jopa 20 vuoden avaruusmatkalle.

Astronauttien oma virtsa voi riittää kasvien kasvatukseen, jos ja kun miehistö menee Marsiin.

Virtsastamme 95 prosenttia on vettä. Loput viisi prosenttia on eri ravintoaineita, kuten typpeä, kaliumia ja fosforia. Ne ovat pelkästään hyväksi kasveille.

Ympäristöinsinööri Federico Maggi tutki Sydneyn yliopistossa Australiassa, kuinka tietokoneen muistiin loihditut testikasvit pystyivät hyödyntämään ihmisen virtsaa.

Testikasveina olivat lyhytkortinen vehnä ja soijapavut. Maggin ryhmä jäljitteli kasveja, jotka kasvavat tavallisessa luonnon maaperässä. Kasvua simuloitiin kammiossa, jossa on oma ilmanvaihto.

Tietokone mallinsi kasvien kasvuaikaa 20 vuotta. Sinä aikana virtsa tarjosi lähes täysin kasveille niiden tarvitseman ravinnon. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Life Science in Space Research.

Kasvatuksesta ei koitunut haitallisia sivutuotteita tai päästöjä, kuten hiilidioksidia tai ammoniakkia, kertoo New Scientist. Pelkkä virtsa ei saa kasveja kasvamaan. Maaperä on yhtä tärkeä.

Simuloituun maaperään ohjelmoitiin myös pitkäikäisiä mikrobeja. Tällaisella maaperällä on kyky sopeutua ympäristöön tavalla, johon vesiviljely tai viljely ilmasta saatavilla ravinteilla ei pysty.

20 vuotta kestävä avaruuslento kestäisi paljon pitempään kuin mikään lento, jota nyt suunnitellaan. Matka Marsiin kestää enimilläänkin eestaas alle kaksi vuotta.

Kauas avaruuteen tehdään kuitenkin matka joskus. Silloin avaruusaluksen on oltava jonkin verran omavarainen. Tähän päästään osittain miehistön oman virtsan avulla. Virtsasta tehdään vettä jo nyt Kansainvälisellä avaruusasemalla.

”Ruuan kasvatukseen kasvit tarvitsevat lannoitteita. Matkalla ainut lannoite voi koostua ihmisen jätteistä”, sanoo Abraham Noe-Hays sanoo lannoitusta tutkivasta Rich Earth -intitituutista.

Periaatteessa ihmisen jätteitä voisi kierrättää loputtomiin. Virtsa ei kuitenkaan tarjoa ennen pitkää riittävästi ravintoaineita. Suurempi osa ravinteista tulee ihmisestä ulos kiinteässä ulosteessa.

Vaikka virtsassa olisikin lähes kaikki ravinteet kierrätykseen pitkällä avaruusmatkalla, sitä ei ehkä kerry tarpeeksi.

”Virtsa ei sisällä aivan kaikkia kasvien tarvitsemia ravintoaineita. Siksi sen avulla ei voi pitää yllä kasvien ekosysteemiä loputtomiin. Sitä pitäisi täydentää ravintoaineilla”, sanoo Noe-Hayes.

Hänen mukaansa astronauttien pitäisi nähtävästi tottua myös kasveihin, joita on kasvatettu astronauttien omasta kiinteästä ulosteesta. Se lisää astronauttien riskiä saada bakteereja, joita virtsassa ei ole.

Tutkimus ei ottanut huomioon sitä, miten mikropainovoima vaikuttaa kasveihin. Painottomuudessa tai hyvin pienessä painovoimassa kasvien juuret eivät kasva samalla tapaa alaspäin mullassa. Myös vesi ja ravintoaineet voivat osin kellua.

Kansainvälisen avaruusaseman astronautit ovat muiden muassa kokeilleet kasvien alustoina ”kasvityynyjä”, joissa on eri määriä maaperää, ravinteita ja vettä. Ehkä he kokeilivat kasveihin joskus myös virtsaa. Nyt sitä suodatetaan vain juomavedeksi.

offmind
Seuraa 
Viestejä15251
Liittynyt19.8.2008

Astronauttien virtsa pitäisi viljelmät elossa matkalla Marsiin

Neutroni kirjoitti: offmind kirjoitti: Tietenkin, siis ainakin kirjoissa ja leffoissa kerrotuissa tarinoissa noin tapahtuu aina :-) Todellisuus on yleensä vähemmän jännittävää, koska joku neropatti on kuitenkin tullut ajatelleeksi myös erilaisiin häiriöihin varautumista ja pilaa hyvän tarinan jollain varmuusvarastolla. Joo, todellisuudessa ei ole koskaan mitään teknisiä ongelmia, ja jos onkin, niin jotain sellaisia, jossa huoltovalo syttyy kojetauluun ja automaattinen järjestelmä varaa...
Lue kommentti

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1484
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5977
Liittynyt8.11.2012

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Japetus kirjoitti: HuuHaata kirjoitti: Tietää mitä? Miten sekaisin pitää ihmisen olla, jos kuvittelee jotain tietävänsä vaikkapa jo Suomenkin 5 miljoonan ihmisen asioiden hoitamisesta? Ja aivan ei ne tkedäkkään, vaan esittää tietävänsä, koska nautinto hierarkioiden huipulla ei tule hyvin tehdystä työstä vaan todellisesta tai kuvitellusta ihmisten suorittamasta palvonnasta yli-ihmiseksi itsensä korottanutta kohtaan. Ja hienona ironian riemvoittona sinä kuvittelet tietäväsi tämän, miten 90-luvun...
Lue kommentti