Asuinkumppanin geeneillä on merkitystä terveydellekin, tutkija epäilevät. Kuva: Tatu Hiltunen
Asuinkumppanin geeneillä on merkitystä terveydellekin, tutkija epäilevät. Kuva: Tatu Hiltunen

Näin ainakin hiirillä, ja tutkijat uskovat, että sama pätee yhdessä asuviin ihmisiin.

Kanssamme elävien ihmisten perimällä voi olla vaikutusta siihen, millaisia meistä tulee ja mihin esimerkiksi sairastumme. Näin esittävät hiirikokeita tehneet tutkijat.

Eurooppalaisen bioinformatiikan instituutin Amelie Baudin johtamassa tutkimuksessa hiiret asutettiin häkkeihin pareittain.

Joissain häkeissä kämppäkaverukset kuuluivat keskenään samaan sisäsiittoiseen sukulinjaan eli ne olivat geneettisesti hyvin samankaltaisia. Toisissa häkeissä hiiret taas edustivat kahta mahdollisimman erilaista sukulinjaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos toverin perimällä on vaikutusta, pitäisi sukulaisen kanssa asuvan hiiren terveydessä ja muissa ominaisuuksissa näkyä toisenlaisia muutoksia kuin hiirillä, jotka kämppistelevät perimältään hyvin erilaisen hiiren kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuusi viikkoa kestänyt koe vahvisti, että näin todella kävi.

Asuinkumppanin geenit vaikuttivat hiiren painoon, sen haavojen paranemiseen, immuunijärjestelmän toimintaan ja ahdistuneisuuteen.

Tämä niin kutsuttu sosiaalinen geneettinen vaikutus selitti 29 prosenttia hiiriyksilöiden välisistä eroista näiden piirteiden osalta.

Kaikkiaan tutkijat mittasivat hiiristä kokeen aikana yli sataa erilaista käyttäytymispiirrettä ja muuta ominaisuutta, jotka ovat jossain määrin perimän ohjaamia.

Joissain tapauksissa asuinkumppanin geenit vaikuttivat hiiren ominaisuuksiin jopa enemmän kuin sen oma perimä.

Tutkimusryhmä pitää tulosta merkkinä siitä, että perimän ja sairauksien tutkimuksessa pitäisi kiinnittää ihmisilläkin huomiota paitsi tutkittavaan itseensä myös hänen mahdollisiin asuinkumppaneihinsa.

Esimerkkinä Baud mainitsee ihmisen luontaisen unirytmin, joka on osittain perimän ohjaama.

Jos aamuvirkun puoliso onkin yökukkuja, voi hän uupua, jos nukkumaanmeno toistuvasti venyy lähemmäs puoltayötä. Kun aamuvirkku sitten pyytää lääkäriltä apua väsymykseensä ja muihin oireisiin, ei tämä välttämättä tunnista tilannetta.

”Mutta jos tutkimus osoittaisi, että sairauden ja kumppanin unirytmiä säätävien geenien välillä on yhteys, lääkäri voisi paremmin tutkia elämäntapojasi ja antaa hyödyllisiä neuvoja”, hän esittää tiedotteessa.

Näin kumppanukset voisivat tehdä tarvittavat elämänmuutokset yhdessä ja mitätöidä haitallisen vaikutuksen, joka yökukkujan geeneillä asuinkumppaniin oli ollut.

Näiden ajatusten todentaminen vaatii kuitenkin lisää tutkimusta, hiirten lisäksi myös ihmisillä.

Tutkimuksen julkaisi Plos Genetics.

Vierailija

Keijona kirjoitti:
Mites sellainen asia että ihmisen fyysiset ominaisuudet vaikuttaa arvomaailman. Totta vai tarua ?Onko näkövammaisen(silmälaseja tarvitsevan)  näkemys  todennäköisemmin virheellisempi kuin terveen ? Sitten ihmetellään mksi ihmisten maailmankuvat ja mielipiteet poikkeavat niin paljon toisistaan, vaikka  enemmistön näkemykset on viallisten aistien tuottamia.

Kaikki vaikuttaa. Ylipaino, alipaino, harrastuneisuus, ruma, kaunis jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla