Asuinkumppanin geeneillä on merkitystä terveydellekin, tutkija epäilevät. Kuva: Tatu Hiltunen
Asuinkumppanin geeneillä on merkitystä terveydellekin, tutkija epäilevät. Kuva: Tatu Hiltunen

Näin ainakin hiirillä, ja tutkijat uskovat, että sama pätee yhdessä asuviin ihmisiin.

Kanssamme elävien ihmisten perimällä voi olla vaikutusta siihen, millaisia meistä tulee ja mihin esimerkiksi sairastumme. Näin esittävät hiirikokeita tehneet tutkijat.

Eurooppalaisen bioinformatiikan instituutin Amelie Baudin johtamassa tutkimuksessa hiiret asutettiin häkkeihin pareittain.

Joissain häkeissä kämppäkaverukset kuuluivat keskenään samaan sisäsiittoiseen sukulinjaan eli ne olivat geneettisesti hyvin samankaltaisia. Toisissa häkeissä hiiret taas edustivat kahta mahdollisimman erilaista sukulinjaa.

Jos toverin perimällä on vaikutusta, pitäisi sukulaisen kanssa asuvan hiiren terveydessä ja muissa ominaisuuksissa näkyä toisenlaisia muutoksia kuin hiirillä, jotka kämppistelevät perimältään hyvin erilaisen hiiren kanssa.

Kuusi viikkoa kestänyt koe vahvisti, että näin todella kävi.

Asuinkumppanin geenit vaikuttivat hiiren painoon, sen haavojen paranemiseen, immuunijärjestelmän toimintaan ja ahdistuneisuuteen.

Tämä niin kutsuttu sosiaalinen geneettinen vaikutus selitti 29 prosenttia hiiriyksilöiden välisistä eroista näiden piirteiden osalta.

Kaikkiaan tutkijat mittasivat hiiristä kokeen aikana yli sataa erilaista käyttäytymispiirrettä ja muuta ominaisuutta, jotka ovat jossain määrin perimän ohjaamia.

Joissain tapauksissa asuinkumppanin geenit vaikuttivat hiiren ominaisuuksiin jopa enemmän kuin sen oma perimä.

Tutkimusryhmä pitää tulosta merkkinä siitä, että perimän ja sairauksien tutkimuksessa pitäisi kiinnittää ihmisilläkin huomiota paitsi tutkittavaan itseensä myös hänen mahdollisiin asuinkumppaneihinsa.

Esimerkkinä Baud mainitsee ihmisen luontaisen unirytmin, joka on osittain perimän ohjaama.

Jos aamuvirkun puoliso onkin yökukkuja, voi hän uupua, jos nukkumaanmeno toistuvasti venyy lähemmäs puoltayötä. Kun aamuvirkku sitten pyytää lääkäriltä apua väsymykseensä ja muihin oireisiin, ei tämä välttämättä tunnista tilannetta.

”Mutta jos tutkimus osoittaisi, että sairauden ja kumppanin unirytmiä säätävien geenien välillä on yhteys, lääkäri voisi paremmin tutkia elämäntapojasi ja antaa hyödyllisiä neuvoja”, hän esittää tiedotteessa.

Näin kumppanukset voisivat tehdä tarvittavat elämänmuutokset yhdessä ja mitätöidä haitallisen vaikutuksen, joka yökukkujan geeneillä asuinkumppaniin oli ollut.

Näiden ajatusten todentaminen vaatii kuitenkin lisää tutkimusta, hiirten lisäksi myös ihmisillä.

Tutkimuksen julkaisi Plos Genetics.

Raspu
Seuraa 
Viestejä12785
Liittynyt12.7.2010

Asuinkumppanisi geenit vaikuttavat omaankin terveyteesi

Keijona kirjoitti: Mites sellainen asia että ihmisen fyysiset ominaisuudet vaikuttaa arvomaailman. Totta vai tarua ?Onko näkövammaisen(silmälaseja tarvitsevan) näkemys todennäköisemmin virheellisempi kuin terveen ? Sitten ihmetellään mksi ihmisten maailmankuvat ja mielipiteet poikkeavat niin paljon toisistaan, vaikka enemmistön näkemykset on viallisten aistien tuottamia. Kaikki vaikuttaa. Ylipaino, alipaino, harrastuneisuus, ruma, kaunis jne.
Lue kommentti
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?