Tunnelointimikroskoopin metallikärki tutkailee kuparipinnalla olevia kobolttiatomeja.
Kuva: Max-Planck-Institut für Festkörperforschung
Tunnelointimikroskoopin metallikärki tutkailee kuparipinnalla olevia kobolttiatomeja. Kuva: Max-Planck-Institut für Festkörperforschung

Tunnelointimikroskoopin nopeus satakertaistui.

Tunnelointimikroskooppi saatiin uusittua sata kertaa entistä nopeammaksi. Nyt päästään ensimmäistä kertaa näkemään muun muassa materiaalien atomirakenteen nopeat muutokset ja nanomittakaavan rakenteiden väliset lämpövirtaukset.

Tunnelointimikroskopiassa tutkittavan pinnan yli kuljetetaan metallikärkeä. Kvanttimekaanisen tunnelointi-ilmiön johdosta pinnan ja neulan välillä kulkee virta, jonka suuruus riippuu muun muassa kärjen ja näytteen välisestä etäisyydestä.

Menetelmällä nähdään atomin kokoisia yksityiskohtia. Se on auttanut selvittämään muun muassa puolijohteiden, suprajohteiden ja nanorakenteiden salaisuuksia. Sen heikkoutena on ollut kuitenkin ollut hitaus, jolla tunnelointivirta rekisteröidään.

Bostonin yliopiston professori Kamil Ekinci työtovereineen ratkaisi asian uudella mittaussysteemillä, jonka he julkaisivat tuoreessa Nature-lehdessä.