Näitä on ilmeisesti ollut alussa kaksi. Kuva: Wikimedia Commons
Näitä on ilmeisesti ollut alussa kaksi. Kuva: Wikimedia Commons

Uuden tutkimuksen mukaan on todennäköistä, että kaikki tähdet syntyvät pareittain.

1980-luvulla esitettiin paljon huomiota saanut teoria, jonka mukaan Auringolla olisi kumppani, ruskea kääpiötähti. Se sai nimen Nemesis, ja sen otaksuttiin lymyävän kaukana aurinkokunnan reunoilla.

Tällaisen kumppanitähden olemassaolo olisi joidenkin mukaan selittänyt, miksi aurinkokunnan reunoilta sinkoutuu tasaisin väliajoin komeettoja aurinkokunnan sisäosiin.

Uusi tutkimus paljastaa, että Auringolla on todennäköisesti ollut kumppaninaan toinen tähti. Tosin tähti on aika sitten karannut avaruuden uumeniin eikä sitä voida enää jäljittää.

Yhdysvaltalaisten Harvardin ja Berkeleyn yliopistojen tähtitieteilijät tarkkailivat nuorten tähtien synnyinkotia kaukana Perseuksen tähtikuviossa radioaaltojen avulla. Tätä 600 valovuoden päässä sijaitsevaa tähtien kehtoa pidetään tyypillisenä alueena, jossa meidän Aurinkomme kokoisia ja kaltaisia tähtiä muodostuu.

Tutkijat kehittivät matemaattisen mallin ymmärtääkseen, miten tähdet ovat syntyneet ja miksi ne ovat levittäytyneet tietylle alueelle, joko yksittäin tai pareina.

”Ainoa malli, joka selittää havainnot, on sellainen, jossa kaikki tähdet muodostuvat löyhinä pareina. Nämä kaksoistähtijärjestelmät joko kutistuvat tai hajoavat noin miljoonan vuoden kuluessa”, kertoo tähtitieteilijä Steven Stahler Berkeleyn yliopistosta.

Löyhä pari tarkoittaa, että tähdet muodostuvat yli 500 astronomisen yksikön päähän toisistaan, toisin sanoen 500 kertaa kauemmas toisistaan kuin Maa on Auringosta.

Tutkijoiden mukaan on hyvin todennäköistä, että Aurinkokin oli aikanaan tällaisen tähtiparin toinen osapuoli. Tähdet erkaantuivat toisistaan jo hyvin kauan sitten, ja Auringon kaksonen tuikkii nyt jossain kaukana Linnunradan tähtimeressä.

Tutkimuksen julkaisee Monthly Notices of the Royal Astronomical Society.