Kun maineikas tähtitieteilijä William Herschel yritti 200 vuotta sitten ehdottaa, että auringonpilkut vaikuttavat vehnän hintaan, englantilaiset nauroivat hänet suohon. Ajatus on kuitenkin noussut jälleen esiin, englantilainen tiedelehti

Kun maineikas tähtitieteilijä William Herschel yritti 200 vuotta sitten ehdottaa, että auringonpilkut vaikuttavat vehnän hintaan, englantilaiset nauroivat hänet suohon. Ajatus on kuitenkin noussut jälleen esiin, englantilainen tiedelehti Nature kertoo.

Israelilaiset tutkijat Lev Pustilnik ja Gregory Yom Din selvittivät Grönlannin jäätikkönäytteiden pohjalta, miten auringon aktiivisuus eli pilkkujen määrä oli vaihdellut 1600-luvulla. Vehnän vanhat markkinahinnat puolestaan löytyivät brittien arkistoista.

Sadalle vuodelle mahtui kymmenen auringonpilkkujaksoa, ja kuinka ollakaan: vehnän hinta oli korkeimmillaan aina, kun Auringossa oli pilkkuja vähiten.

Yhteys ei ole mystiikkaa, vaan selitys löytyy pilvisyydestä. Kun pilkkuja on vähän, Auringon hiukkastuuli on heikko, mikä puolestaan heikentää Maata suojaavaa magneettikenttää. Kun magneettikenttä on heikko, kosminen hiukkassäteily pääsee tavallista paremmin ilmakehään saakka, missä se ionisoi ilmamolekyylejä. Ionisoituneet molekyylit puolestaan voivat toimia kosteuden tiivistymiskeskuksina, joten pilvisyys on runsainta silloin, kun auringonpilkkuja on vähiten. Pilvisyys pienensi Englannin vehnäsatoa, joten vehnän hinta nousi.