Auringon spektrin pystysuorat tummat viivat kertovat, mitä alkuaineita sen pintakerroksessa on. Kuva: ESO
Auringon spektrin pystysuorat tummat viivat kertovat, mitä alkuaineita sen pintakerroksessa on. Kuva: ESO

Tutkijat yrittivät selvittää, millaisesta aineesta aurinkokunta muodostui, mutta he päätyivät happimysteeriin.

Tutkijat yrittivät selvittää, millaisesta aineesta aurinkokunta muodostui, mutta he päätyivät entistä syvempään happimysteeriin: Auringossa on liian vähän hapen isotooppia 16.

Säteilyn paine irrottaa Auringosta hiukkasia, joita nimitetään aurinkotuuleksi. Osa hiukkasista päätyi aurinkokunnan kiviin planeettojen syntyessä. Siksi kivet kertovat epäsuorasti, mistä planeetat ja muut aurinkokunnan jäsenet syntyivät. Niiden happi-isotooppien suhteellisen määrän pitäisi olla sama kuin aurinkotuulen.

Australialainen Trevor Ireland kumppaneineen tutki Kuusta peräisin olevien kivien happi-isotooppeja 16, 17 ja 18. Saman aineen eri isotooppien atomeissa on sama määrä protoneita, mutta eri määrä neutroneita. Irelandin ryhmä löysi odotettua enemmän happi 16:ta. Tutkimuksen mukaan Auringosta siis puuttuu happi 16:ta.

Toisaalta aikaisimmissa, niin ikään Nature-lehdessä julkaistuissa tutkimuksissa on havaittu, että Marsin ja Maan kivien sekä meteoriittien happi-isotooppien jakaumaan nähden Auringossa on liikaa hapen isotooppia 16.

Ireland myöntää, että hänen ryhmänsä havaitsemaa Auringon hapenpuutetta on vaikeampi selittää kuin aikaisempaa mysteeriä, sillä yhtä hapen isotooppia on helpompi kadottaa kuin tuottaa lisää.