Kuva: p-a-t-r-i-c-k, Wikimedia Commons
Kuva: p-a-t-r-i-c-k, Wikimedia Commons

Uv-säteily koukuttaa mielihyvähormonilla, ja puute tuottaa vieroitusoireita.

Tässä saattaa olla syy, miksi niin moni lojuu kesästä toiseen aurinkorannoilla, vaikka tietää ihon käristämisen voivan aiheuttaa ihosyöpää. Toistuva ultraviolettisäteilyn annos saa elimistön erittämään mielihyvähormoneja endorfiineja ja niillä koukuttaa heroiinin tavoin. Kehittyy fyysinen riippuvuus, päättelevät hiirikokeittensa perusteella yhdysvaltalaiset tutkijat, joiden tulokset julkaisi Cell-lehti.

Gillian Fell Harvardin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta Bostonista työtovereineen alkoi tutkia uv-säteilyn addiktoivuutta, koska asiasta oli alustavia viitteitä ihmisistä. Uv-säteilystä nauttivat erottivat sokkokokeessa, tuottiko solarium uv:tä vai ei, ja muutamille ruskettajille kokeeksi annetut opioidien vastalääkkeet tuottivat heissä vieroitusoireita.

Fell ja kollegat päättivät selvittää asian perusteellisesti hiirikokeilla. He ajoivat karvat hiirten selästä ja säteilyttivät niitä uv:llä viitenä päivänä viikossa kuuden viikon ajan. Annoksen he arvioivat vastaavan säteilyä, jonka vaaleaihoinen, keskinkertaisesti ruskettuva ihminen saisi 20–30 minuutin jaksoista Floridan kesän keskipäivän aurinkoa. Se riittäisi ruskettamaan muttei polttamaan ihoa.

Viikon kuluttua kokeen alusta hiirten veren endorfiinipitoisuus nousi. Loppukokeen ajan pitoisuus pysyi koholla ja kokeen loputtua laski viikon sisällä perustasolle.

Endorfiinit sitoutuvat elimistössä opioidireseptoreihin, jolloin ne paitsi aiheuttavat mielihyvää myös lievittävät kipua. Uv-säteilyä saaneet hiiret olivatkin testeissä vähemmän herkkiä harjaksilla tökkimiselle tai kuumahkolla levyllä seisomiselle kuin vertailuryhmä.

Kun opiodireseptorien toiminta estettiin lääkeaineella, uv-säteilytetyt hiiret saivat tyypillisiä vieroitusoireita: vapisivat ja narskuttivat hampaitaan. Sen sijaan vertailuryhmän hiiret eivät olleet lääkkeestä moksiskaan.

Riippuvuus uv-säteilyn tuottamasta endorfiinista ja vaikutusten estämisen aiheuttamat vieroitusoireet olivat niin vahvoja, että ne muuttivat hiirten käyttäytymistä. Normaalisti hiiret valitsevat hämärän tilan valoisan sijasta, mutta jos hiirille annettiin estolääke hämärässä, ne alkoivat karttaa hämärää.

Kaikki tämä viittaa siihen, että uv-säteily tosiaan aiheuttaa riippuvuutta, tutkijat päättelevät. Uv-säteilyn riskien välttäminen edellyttää siis tietoista harkintaa ja päätöksentekoa. Ainoa turvamme on tiedossa, kun synnynnäinen biologiamme ei kerran tällaista päätöstä tue.

Miksi ihmeessä evoluutio on sitten tuottanut taipumuksen koukuttua uv-säteilyyn, vaikka se aiheuttaa syöpäriskin? Ehkä nisäkkäille on pitänyt kehittyä kimmoke hakeutua aurinkoon ihon D-vitamiinintuoton varmistamiseksi, tutkijat arvelevat.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä