Keväällä mieliala kohoaa ja elimistö herkistyy hempeilyyn. Kesällä voikin sitten jättäytyä Amorin saaliksi. 

Otetaan ensin runsaasti valoa, sitten lisätään lämpöä ja tavallista suurempi mitallinen joutilaisuutta. Kun koko sekoitus kostutetaan alkoholilla, kaikki romanssille herkistävät ainekset ovat koossa. Levottomuus valtaa kesäkissat ja -kollit, ja he alkavat vilkuilla toisiaan sillä silmällä.

Ensisysäyksen antaa siis valo, joka lisääntyy kiihtyvään tahtiin kevään mittaan. Muutos ei jää elimistöltä huomaamatta. Silmistä johtaa tie aivoihin, ja niissä hyrähtää.

Aivot kylpevät serotoniinissa

– Auringonpaiste ja vuorokauden valoisan ajan piteneminen voimistavat aivojen serotoniinintuotantoa reippaasti. Tämä vaikuttaa mielialaan, sanoo psykiatri, dosentti Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Serotoniiniaineenvaihdunnan kiihtyminen voi suosia rakastumista, sillä serotoniini lisääntyy etenkin mielihyvään ja kiintymykseen kytketyissä rakenteissa, aivosaaressa ja pihtipoimussa. Rakastuneilla alueet oikein kylpevät tässä välittäjäaineessa.

– Vilkas serotoniinin eritys valpastuttaa aivot, vieraat kasvot alkavat viehättää, ja empatian tunne kasvaa, Partonen kuvailee.

Vartalot vapautuvat verhoistaan

Kevään aikana useimmat ihmiset muuttuvat sosiaalisemmiksi. He käyttäytyvät tavallista vapaammin ja ottavat helpommin kontaktia muihin.

Kaupungeissa bussipysäkkien bikinimainokset ovat ennakoineet jo hyvän aikaa, mitä tuleman pitää: vartalot vapautuvat verhoistaan.

– Kun sää lämpenee, ihmiset pukeutuvat ohuempiin ja vähempiin vaatteisiin. Ihmiset näkevät, millainen vartalo toisella on. Se houkuttelee ihastumaan herkemmin, Partonen kertoo.

Lomamatkoilla käy sutina

Loma pitää huolen siitä, että valon ja lämmön virittämillä ihmisillä on aikaa kohdata toisensa. Myös paikanvaihdos avittaa Amorin juonia. Monen kesäsuhteen näyttämö on jossain muualla kuin kotikonnuilla. Silloin suhteen nimi on lomaromanssi.

Kaikki matkakohteet eivät ole yhtä kuumia vapaan rakkauden temmellyskenttiä. Tarumaisen aseman lemmentouhuissa on saavuttanut Välimeren turistirysä Ibiza. Joidenkin tutkimusten mukaan joka toisella siellä lomailleella sinkkunuorella on ollut matkansa aikana seksisuhde, kertoo matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen johtaja, professori Antti Honkanen Itä-Suomen yliopistosta. Madeiralla sutina saattaa olla hillitympää.

Lomamatkoilla vallitsee sosiologien sanoin liminaalinen eli rajatila, ja siitä irtosuhteet pitävät. Matkalla ihminen on ei-kenenkään-maalla, jonne kodin rajoitteet eivät yllä. Lomalla aika myös tihenee, ja tapahtumat etenevät nopeammin kuin arkielämässä.

– Ei ole arkisia velvollisuuksia, ei tarvitse mennä töihin, ei tarvitse tehdä ruokaa tai muita kotitöitä. Kun arkitöistä pääsee irti, voi toimia vapaammin. Mutta vielä tärkeämpää on, että mieli vapautuu. Matkalla puuttuu sosiaalinen kontrolli, Honkanen sanoo.

Joillakin yltyy tuttu meno

Nykyään sosiaalinen kontrolli on kuitenkin löysännyt otettaan suomalaisten ja etenkin kaupunkilaisten elämästä. Siksi Honkasen suosikkiselitys lomaromansseille ei olekaan se, että matkalla ihmiset vapautuvat normaalin elämän kahleista. Osa ihmisistä kenties kokee perusminänsä muodonmuutoksen, mutta toiset pikemminkin jatkavat lomilla tavallisia touhujaan. Nyt niihin on vain enemmän aikaa.

– Jos on altis irtosuhteille normaalielämässä, loma tarjoaa puitteet, jotka mahdollistavat toiminnan entistä paremmin. On vapaa-aikaa, toisia ihmisiä ja baareja. Alkoholin käyttö lisääntyy loman aikana, ja eniten niillä, jotka juovat muutenkin. Irtosuhteiden määrä tuppaa kasvamaan sitä mukaa kuin yökerhoissa käynti ja alkoholin juonti lisääntyvät.

Testosteroni suosii lempeä

Irtosuhteiden kemiassa alkoholilla näyttää olevan suuri sija, mutta varsinaisessa lemmen huumassa tärkeät aineet ovat kortisoli ja testosteroni, tietää dosentti Timo Partonen.

Rakastuminen on jonkinlainen stressitila, sillä stressihormoni kortisolin määrä nousee verenkierrossa 40 prosenttia. Lisäksi naisen elimistö alkaa tuottaa täydellä teholla testosteronia, jonka määrä veressä kaksinkertaistuu. Sitä vastoin rakastuneen miehen testosteronit vetäytyvät pois.

Vaikka testosteronin muutokset ovat miehillä ja naisilla päinvastaiset, seuraukset vievät samaan suuntaan ja rakentavat rakkaussuhdetta.

– Sanotaan, että naisilla testosteroni on kiltteyshormoni. Kun se lisääntyy, naisesta tulee vastaanottavaisempi ja myötäilevämpi, mikä on rakkaudelle eduksi. Miehestä taas hormonin väheneminen tekee kiltimmän tai lauhkeamman.

Kesäheilan voi muuten hankkia myös helluntain jälkeen. Sananlasku ei enää pidä kutiaan. Maatalous-Suomessa täytyi ehkä panostaa paljon helluntain juhliin, jotta sai kuhertelukumppanin kainaloonsa. Nykymaailmassa tilaisuuksia heilastelun aloittamiseen tarjoutuu useammin. 

Teksti: Mikko Puttonen

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2011.

 Tiede.fi-sivuston päivittäiset tiedeuutiset palaavat kesätauolta 1. elokuuta.

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.