Kuva: Nasa.
Kuva: Nasa.

Tähtemme saattaa olla oletettua pienempi.

Tutkijoiden mukaan Aurinko onkin pienempi kuin teoreettisissa malleissa oletetaan.

Asialla on merkitystä, sillä koko vaikuttaa siihen, millaisiksi tähden sisuksen olot arvioidaan. Sisus taas vaikuttaa tähden käyttäytymiseen. Tarkka koko olisi tiedettävä muun muassa kun yritetään ennustaa Auringossa tapahtuvia hiukkaspurkauksia, jotka aiheuttavat avaruusmyrskyjä.

Perinnäisesti Auringon koko on laskettu mittaamalla sen hohtavan kiekon läpimitta. Auringolla - kuten muillakaan tavallisilla tähdillä - ei ole varsinaista pintaa. Se vain harvenee vähitellen, kunnes kaasu loppuu kokonaan. Pinnaksi on määritelty kohta, jossa tähden tiheys laskee niin paljon, että näkyvä valo pääsee vapaasti ulos. Näin tähtemme säteeksi saadaan 695 990 kilometriä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toinen tapa koon selvittämiseksi on mitata Auringon pinnan värähtelyitä. Niiden aallonpituus nimittäin riippuu tähtemme säteestä. Värähtelyn avulla säteen arvoksi on saatu 300 kilometriä edellistä vähemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vasta nyt kuitenkin ymmärretään, miksi nämä menetelmät antavat erilaisen tuloksen. Sveitsiläisen Margit Haberreiterin ryhmän tietokonesimulaatiot viittaavat siihen, että Auringon kirkas "reuna" on 330 kilometriä ulompana kuin kohta, jossa valo todellisuudessa pääsee vapaasti ulos. Oikeampi pinta on siis se, jossa värähtely tapahtuu.

Tutkijat esittävätkin New Scientistissa, että Aurinkoa esittävät teoreettiset mallit on nyt syytä uusia käyttäen entistä pienempää Aurinkoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla