Supernovaräjähdys ravisutti nuorta aurinkokuntaa. Kuva: NASA/FUSE/Lynette Cook
Supernovaräjähdys ravisutti nuorta aurinkokuntaa. Kuva: NASA/FUSE/Lynette Cook

Tanskalaisten astrokemistien tutkimukset viittaavat siihen, että aurinkokunta muodostui oletettua rajummassa ympäristössä.

Tanskalaistutkijoiden tulokset viittaavat siihen, että aurinkokunta muodostui oletettua rajummassa ympäristössä. Näyttää nimittäin siltä, että lähellä sattunut supernovaräjähdys ruikkasi ylimääräisen rauta-annoksen jo muotoutumassa olevien planeettojen sekaan.

Martin Bizzarro kumppaneineen mittasi raudan radioaktiivisen isotoopin määrää meteoriiteista, jotka muodostuivat aurinkokunnan ollessa vain miljoonan vuoden ikäinen. Lukema osoittautui huomattavasti vähäisemmäksi kuin myöhemmin muodostuneissa Maassa ja Marsissa.

Tutkijat päättelivät, että aivan Auringon lähellä on räjähtänyt supernova, jonka rippeet ovat rikastuttaneet aurinkokuntaa raskailla aineilla ennen kiviplaneettojen syntyä. Tämä tarkoittaa sitä, että Auringon on täytynyt muodostua tiheässä tähtijoukossa, jossa on syntynyt myös supernovina päivänsä päättäviä, lyhytikäisiä massiivisia tähtiä.

Bizzarron johtama tutkimus julkaistiin Science–lehdessä.