Kaukainen kohde erottui tähtitaivaalla liikkeensä ansiosta. Kuva: <span class="photographer">LiveScience</span>
Kaukainen kohde erottui tähtitaivaalla liikkeensä ansiosta. Kuva: LiveScience

Kääpiöplaneetta kiertää Auringon tuhannessa vuodessa.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet aurinkokunnan laitamilta toistaiseksi kaukaisimman tunnetun kohteen. Kaukana pimeässä avaruudessa kiertää pieni kääpiöplaneetta, jota tutkijat kutsuvat leikkisästi nimellä ”Farfarout”.

Planeetta on siis todella, todella kaukana – jopa neljä kertaa kauempana kuin Pluto on Auringosta.

Edellinen ennätyksen haltija oli pikkuruinen kääpiöplaneetta nimeltään ”Farout”. Tämä on siis vieläkin kauempana. Löydöksestä kertoo muun muassa tiedeuutispalvelu LiveScience.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Uusi kääpiöplaneetta, virallisemmalta nimeltään 2018 AG37, kiertää Aurinkoa keskimäärin 132 tähtitieteellisen yksikön (AU) etäisyydellä. Yksi AU on yhtä kuin Maan ja Auringon välinen etäisyys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kauimmillaan kohde kiertää 175 AU:n etäisyydellä. Tunnetuista kääpiöplaneetoista se on pienimmästä päästä, halkaisijaltaan vain nelisensataa kilometriä.

Etäisyyttä voi suhteuttaa siihen, että vuonna 1977 laukaistut Voyager-luotaimet ovat vasta nyt noin kaukana Auringosta. 43 vuotta taivaltanut Voyager 1 on nyt 152 AU:n päässä.

Ensimmäinen havainto pikkuplaneetasta saatiin jo tammikuussa 2018, kun kaukainen kohde tallentui Havaijilla sijaitsevan Subaru-teleskoopin kuviin. Tuolloin pystyttiin vain sanomaan, että se on erittäin kaukana.

”Tarvitaan havaintoja useilta vuosilta, jotta voimme päätellä kappaleen kiertoradan Auringon ympärillä”, kertoo tiedotteessa Scott Sheppard, yksi planeetan löytäjistä. Tähtitieteilijä Sheppard työskentelee Carnegie-instituutissa.

Koska kääpiöplaneetta on niin kaukana, niin pieni ja niin himmeä, se voidaan havaita vain tarkimmilla teleskoopeilla. Koostumukseltaan tämä kaukainen kiertolainen lienee jäinen kivipallo.

”Farfaroutin yksi kierros Auringon ympäri kestää tuhat vuotta. Se liikkuu taivaalla hyvin hitaasti, ja sitä on tarkkailtava vuosia, jotta sen lentorata voidaan määritellä”, kertoo havaintoryhmän jäsen, tähtitieteilijä David Tholen.

Tarkalleen ottaen Farfarout on Aurinkokunnan kaukaisin kohde vain juuri tällä hetkellä.

Aurinkokunnassa on kohteita, joiden kiertorata vie ne vielä paljon kauemmaksi Auringosta. Esimerkiksi kääpiöplaneetta Sedna taivaltaa kauimmillaan peräti lähes 1 000 AU:n päähän. Sedna on kuitenkin tällä hetkellä lähempänä Aurinkoa kuin Farfarout.

Uuden kiertolaisen löytyminen on merkittävää siksi, että tutkijat voivat sen avulla jahdata vielä suurempaa mysteeriä.

Jotkut tutkijat uskovat, että Aurinkokunnan laitamilla lymyää jopa kymmenen kertaa maapalloa suurempi planeetta.

Tällaisen tuntemattoman jättiplaneetan olemassaolo selittäisi sen, miksi Aurinkokunnan kaukaisten kohteiden kiertoradat ovat erikoisella tavalla ryvästyneet. On siis ajateltu, että jonkin suuren kohteen painovoima vaikuttaisi niiden ratoihin.

Jos tällainen planeetta löytyisi, se olisi Aurinkokunnan yhdeksäs planeetta. On kuitenkin aivan mahdollista, että kaukaisten kohteiden kiertoratojen poikkeamille löytyy jokin muu selitys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla