LBTO-teleskooppi kuvasi asteroidin 2015 BZ509, joka on ympäröity keltaisella. Kuva: C. Veillet / Large Binocular Telescope Observatory
LBTO-teleskooppi kuvasi asteroidin 2015 BZ509, joka on ympäröity keltaisella. Kuva: C. Veillet / Large Binocular Telescope Observatory

Jupiterin takana käyvä asteroidi kiertää Aurinkoa eri suuntaan kuin planeetat ja muut kappaleet.

Viime vuonna aurinkokunnassamme piipahti kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta syöksynyt sikarinmuotoinen 'Oumuamua-asteroidi. Se hujahti kaukaa Maan ohi yli sadan tuhannen kilometrin tuntivauhtia ja lensi tiehensä.

Nyt tähtitieteilijäkaksikko Fathi Namouni Ranskasta ja Helena Morais Brasiliasta esittävät, että aurinkokuntaan on saapunut toinenkin muualta avaruudesta tullut asteroidi. Mutta toisin kuin 'Oumuamua, asteroidi nimeltä 2015 BZ509 tai pelkkä ”BZ” on tullut jäädäkseen. Itse asiassa se lienee ollut täällä alusta asti.

Moraisin ja Namounin tutkimuksen julkaisi Monthly Notices of the Royal Astronomical Society.

Tämä noin kolmen kilometrin läpimittainen asteroidi kiertää Aurinkoa ellipsin muotoisella kiertoradalla ja viistää läheltä Jupiteria. Erikoista on se, että se kiertää päinvastaiseen suuntaan kuin kaikki planeetat ja muut kappaleet.

BZ:lta kuluu Auringon kiertämiseen suunnilleen sama aika kuin Jupiterilta, 11,6 vuotta. Tuossa ajassa se käy kahdesti erittäin lähellä Jupiteria, joka nytkäyttää asteroidia painovoimallaan.

BZ ei kuitenkaan törmää Jupiteriin, vaan sen rata on synkronissa Jupiterin kanssa.

Jos Aurinkokuntaa katsoisi ratatason yläpuolelta, kaikki planeetat ja asteroidit näyttäisivät kiertävän Aurinkoa vastapäivään. Ne muodostuivat Auringon ympärillä pyörivästä kaasukiekosta 4,5 miljardia vuotta sitten ja jatkavat samaa liikettä edelleen. BZ kiertää kuitenkin myötäpäivään.

Se ei ole ainoa tunnettu asteroidi, joka ajaa väärään suuntaan. 779 000 tunnetusta avaruuden kivenmurikasta ainakin 95 kiertää myötäpäivään.

Jäljitettyään taivaankappaleiden kiertoa aurinkokunnan syntyyn asti tutkijat uskovat, että selitys BZ-asteroidin käytökselle on se, että se on tullut tänne toisesta tähtikunnasta ja jäänyt kiertämään Aurinkoa.

”Se saattaa hyvinkin myös olla Aurinkokuntamme vanhin kohde”, sanoo tähtitieteilijä Fathi Namouni uutistoimisto Reutersille.

Tutkijat tulivat päätelmään asteroidin tähtienvälisestä alkuperästä mallintamalla sen rataa ja luomalla sille miljoonia ”klooneja” tietokoneella. Jokaisen kloonin rata oli hivenen erilainen.

Tutkijat pyörittivät mallissaan aurinkokuntaa taaksepäin aina sen syntyyn asti ja katsoivat, mihin kivet sinkoavat. Moni asteroideista kieppui lopulta Aurinkoon tai lensi tähtienväliseen avaruuteen.

Vain puolet pysyi vakaana yli seitsemän miljoonaa vuotta. 46 näistä kappaleista säilyi radallaan 4,5 miljardia vuotta, ja 27 muistutti läheisesti BZ:n oikeaa kiertorataa.

Tästä tutkijat päättelevät, että BZ on sinkoutunut aurinkokuntaan sen syntyessä ja jatkanut siitä asti liikettään.

Muut tutkijat ovat kritisoineet Namounin ja Morais’n lähestymistapaa siitä, että se ikään kuin sulkee kaikki muut vaihtoehdot pois, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti todista, että BZ:n olisi täytynyt tulla muualta.

”Meillä ei ollut mitään ennakko-oletusta siitä, mistä asteroidi voisi tulla. Olimme aika yllättyneitä”, Namouni sanoo National Geographic -lehdelle.

Seuraavaksi pitäisi mallintaa, millä tavalla Aurinkokunta olisi kaapannut BZ:n mukaan kiertoonsa, jos se todella olisi peräisin muualta avaruudesta.

Toinen vaihtoehto on, että BZ on alun perin kotoisin kaukaa Aurinkokunnan ulkoreunoilta Oortin komeettapilvestä. Jokin olisi nytkäyttänyt sen rataa menneisyydessä niin, että se on päätynyt kiertämään nykyisellä paikallaan.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä