LBTO-teleskooppi kuvasi asteroidin 2015 BZ509, joka on ympäröity keltaisella. Kuva: C. Veillet / Large Binocular Telescope Observatory
LBTO-teleskooppi kuvasi asteroidin 2015 BZ509, joka on ympäröity keltaisella. Kuva: C. Veillet / Large Binocular Telescope Observatory

Jupiterin takana käyvä asteroidi kiertää Aurinkoa eri suuntaan kuin planeetat ja muut kappaleet.

Viime vuonna aurinkokunnassamme piipahti kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta syöksynyt sikarinmuotoinen 'Oumuamua-asteroidi. Se hujahti kaukaa Maan ohi yli sadan tuhannen kilometrin tuntivauhtia ja lensi tiehensä.

Nyt tähtitieteilijäkaksikko Fathi Namouni Ranskasta ja Helena Morais Brasiliasta esittävät, että aurinkokuntaan on saapunut toinenkin muualta avaruudesta tullut asteroidi. Mutta toisin kuin 'Oumuamua, asteroidi nimeltä 2015 BZ509 tai pelkkä ”BZ” on tullut jäädäkseen. Itse asiassa se lienee ollut täällä alusta asti.

Moraisin ja Namounin tutkimuksen julkaisi Monthly Notices of the Royal Astronomical Society.

Tämä noin kolmen kilometrin läpimittainen asteroidi kiertää Aurinkoa ellipsin muotoisella kiertoradalla ja viistää läheltä Jupiteria. Erikoista on se, että se kiertää päinvastaiseen suuntaan kuin kaikki planeetat ja muut kappaleet.

BZ:lta kuluu Auringon kiertämiseen suunnilleen sama aika kuin Jupiterilta, 11,6 vuotta. Tuossa ajassa se käy kahdesti erittäin lähellä Jupiteria, joka nytkäyttää asteroidia painovoimallaan.

BZ ei kuitenkaan törmää Jupiteriin, vaan sen rata on synkronissa Jupiterin kanssa.

Jos Aurinkokuntaa katsoisi ratatason yläpuolelta, kaikki planeetat ja asteroidit näyttäisivät kiertävän Aurinkoa vastapäivään. Ne muodostuivat Auringon ympärillä pyörivästä kaasukiekosta 4,5 miljardia vuotta sitten ja jatkavat samaa liikettä edelleen. BZ kiertää kuitenkin myötäpäivään.

Se ei ole ainoa tunnettu asteroidi, joka ajaa väärään suuntaan. 779 000 tunnetusta avaruuden kivenmurikasta ainakin 95 kiertää myötäpäivään.

Jäljitettyään taivaankappaleiden kiertoa aurinkokunnan syntyyn asti tutkijat uskovat, että selitys BZ-asteroidin käytökselle on se, että se on tullut tänne toisesta tähtikunnasta ja jäänyt kiertämään Aurinkoa.

”Se saattaa hyvinkin myös olla Aurinkokuntamme vanhin kohde”, sanoo tähtitieteilijä Fathi Namouni uutistoimisto Reutersille.

Tutkijat tulivat päätelmään asteroidin tähtienvälisestä alkuperästä mallintamalla sen rataa ja luomalla sille miljoonia ”klooneja” tietokoneella. Jokaisen kloonin rata oli hivenen erilainen.

Tutkijat pyörittivät mallissaan aurinkokuntaa taaksepäin aina sen syntyyn asti ja katsoivat, mihin kivet sinkoavat. Moni asteroideista kieppui lopulta Aurinkoon tai lensi tähtienväliseen avaruuteen.

Vain puolet pysyi vakaana yli seitsemän miljoonaa vuotta. 46 näistä kappaleista säilyi radallaan 4,5 miljardia vuotta, ja 27 muistutti läheisesti BZ:n oikeaa kiertorataa.

Tästä tutkijat päättelevät, että BZ on sinkoutunut aurinkokuntaan sen syntyessä ja jatkanut siitä asti liikettään.

Muut tutkijat ovat kritisoineet Namounin ja Morais’n lähestymistapaa siitä, että se ikään kuin sulkee kaikki muut vaihtoehdot pois, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti todista, että BZ:n olisi täytynyt tulla muualta.

”Meillä ei ollut mitään ennakko-oletusta siitä, mistä asteroidi voisi tulla. Olimme aika yllättyneitä”, Namouni sanoo National Geographic -lehdelle.

Seuraavaksi pitäisi mallintaa, millä tavalla Aurinkokunta olisi kaapannut BZ:n mukaan kiertoonsa, jos se todella olisi peräisin muualta avaruudesta.

Toinen vaihtoehto on, että BZ on alun perin kotoisin kaukaa Aurinkokunnan ulkoreunoilta Oortin komeettapilvestä. Jokin olisi nytkäyttänyt sen rataa menneisyydessä niin, että se on päätynyt kiertämään nykyisellä paikallaan.