Nasan havainnekuvassa näkyy virailevan asteroidin kulku aurinkokunnassamme.
Nasan havainnekuvassa näkyy virailevan asteroidin kulku aurinkokunnassamme.

Tällaista kohdetta ei ole avaruudessa ennen nähty.

Kaksi viikkoa sitten Havaijilla sijaitseva Panstarrs-teleskooppi havaitsi avaruudessa kohteen, jollaista ei aiemmin ole nähty. Nopeasti liikkuva komeetta matkasi sellaisella radalla, että sen on täytynyt singahtaa aurinkokuntaan planeettojen ratatason yläpuolelta, uskovat tutkijat.

Toisin sanoen tämä kohde, A/2017 U1, on peräisin tähtienvälisestä avaruudesta. Se on muodostunut jossain toisessa tähtikunnassa ja erkaantunut sitten irtolaiseksi, arvelevat tutkijat. Nyt se sattui osumaan aurinkokuntaamme ja matkaa parhaillaan hurjaa vauhtia poispäin.

”Olemme odottaneet tätä päivää vuosikymmeniä. Pitkään on arveltu, että tällaisia kohteita on – asteroideja tai komeettoja, jotka lentävät tähtijärjestelmien välissä – mutta tämä on ensimmäinen havainto sellaisesta”, tutkimusjohtaja Paul Chodas Nasasta.

Ensimmäistä havaintoa seuraavan viikon aikana kohteesta tehtiin 34 tarkentavaa havaintoa. Kohde matkaa sellaisessa kulmassa suhteessa planeettojen rataan, että paras selitys on tähtienvälinen alkuperä.

Suurin osa komeetoista kiertää Aurinkoa ellipsin muotoisella radalla ja palaa takaisin aurinkokunnan ulkoreunoille Oortin pilveen. Tämä ei.

Tutkijat laskevat komeetan radan perusteella, että se tuli Lyyran tähdistöstä lähes kohtisuoraan aurinkokunnan ratatason yläpuolelta ja muutti suuntaansa Auringon vetovoiman vaikutuksesta.

”En ole ikinä nähnyt näin poikkeuksellista kiertorataa. Kohde matkustaa äärimmäisen nopeasti ja on sellaisella lentoradalla, että voimme täysin varmasti sanoa, että se ei ole tulossa takaisin”, kommentoi tutkija Davide Farnocchia avaruusjärjestö Nasan tiedotteessa.

Aurinkomme ja planeetat sen mukana matkaavat Linnunradan sisällä kohti Lyyran tähdistöä, joten on loogista, että tähtienväliset vieraat lentävät siitä suunnasta, kommentoi tähtitieteilijä Luke Dones havaintoa New Scientist-lehdessä.

Kohde on melko pieni, noin 400 metrin kokoinen ja kulkee nyt Auringosta poispäin 160 000 kilometrin tuntivauhtia. Voit katsella sen lentorataa tästä linkistä.

Tutkijat eivät ole varmoja siitä, onko kohde komeetta vai asteroidi. Aluksi se luokiteltiin komeetaksi, mutta on sittemmin saanut asteroidiin viittavan A-kirjaimen nimensä eteen.

Epävarmuus johtuu siitä, ettei kohteelta havaittu samanlaista pyrstöä kuin komeetoilta yleensä. Pyrstö muodostuu, kun Auringon säteily irrottaa ainetta lähestyvän komeetan pinnalta jopa miljoonien kilometrien pituiseksi pölypilveksi.

Toisaalta kaikilla komeetoillakaan ei ole pyrstöä, elleivät ne lennä tarpeeksi lähelle Aurinkoa, huomauttaa tähtitieteilijä Matthew Holman Space.com -verkkosivun haastattelussa.

Todennäköisesti kaukainen vieras on silti pääosin jäätä. Jotta tällainen murikka päätyisi aurinkokuntaamme tähtienvälisestä avaruudesta, sen on ensinnäkin täytynyt muodostua oman tähtikuntansa ulkoreunoilla. Kaukana tähdistä muodostuvat kohteet ovat enimmäkseen jäätä.

Moni tutkija kuitenkin huomauttaa, että tarvitaan vielä lisää tietoa kohteesta, jotta voidaan varmasti sanoa, että se on todella tullut aurinkokunnan ulkopuolelta. Asiasta julkaistaneen tutkimuspapereita tiuhaan lähitulevaisuudessa.

Serkkumme maalasi luolan seinää, ennen kuin oma lajimme saapui Eurooppaan.

Tutkimukset ovat jo pitkään kumonneet harhaluuloja muinoin tyhminä pidetyistä neandertalinihmisistä. Nyt Espanjan luolosta on löytynyt vakuuttavia todisteita siitä, että neandertalit kykenivät ilmaisemaan itseään myös taiteellisesti.

Science-lehdessä ilmestynyt kansainvälisen paleoantropologiryhmän tutkimus osoittaa, että  Cantabrian maakunnassa sijaitsevan Pasiegan luolan maalaukset on tehty yli 64 000 vuotta sitten.

Osittain samojen tutkijoiden Science Advances -lehdessä samaan aikaan julkaisema tutkimus osoittaa puolestaan, että neandertalit saattoivat myös värjätä kotiloita mineraaliväreillä ja koristella niillä itseään jopa 120 000 vuotta sitten.

Luolamaalausten ajoittaminen on ollut pitkään erittäin vaikeaa, sillä maalauksissa ei ole orgaanisia ainesjäämiä, joista voisi tutkia radiohiiliajoitukseen tarvittavien hiilen radioaktiivisten isotooppien määriä.

2000-luvulla on kuitenkin selvinnyt, että ajoitukseen sopii myös kalsiitti, jota pohjavesi kerryttää luolan seiniin ohueksi kerrokseksi.

Pohjavesi sisältää näet pieniä määriä uraaniatomeja, jotka ajan kuluessa puoliintuvat toriumiksi. Uraani-ja toriumisotooppien keskinäinen suhde paljastaa, miten vanha tutkittava näyte on. Tällaisten tutkimusten perusteella Pasiegan maalausten täytyy olla vähintään 64 000 vuotta vanhoja.

Neandertalinihmisen ilmeinen kyky luovuuteen osoittaa, että he olivat henkisiltä ominaisuuksiltaan lähempänä meitä kuin on luultu.

”Suurin osa kollegoistani tulee tyrmistymään”, arvioi paleoantropologi Jean-Jacques Hublin Max Planck -instituutista Science-lehden uutisartikkelissa.

”Luolamaalauksia on pidetty suurena nykyihmisiä ja neandertalinihmisiä erottavana tekijänä. Tämä löydös kuroo rakoa umpeen”, Hublin kuvaa kollegoidensa työn merkitystä. Hän itse ei ollut mukana käsityksiä myllertävässä tutkimuksessa.

Tutkimusryhmään kuulunut paleoantropologian professori João Zilhão Barcelonan yliopistosta on vakuuttunut, että neandertalinihmiset olivat henkisiltä kyvyiltään nykyihmisen veroisia.

”Kaikilla käytännön mittareilla neandertalinihmiset olivat samanlaisia kuin me”, Zilhão sanoo New York Timesissa.

Kaikki tutkijat eivät ole valmiita menemään aivan näin pitkälle. Jean-Jacques Hublinin mukaan maalausten ajoitus kyllä osoittaa, että neandertalinihmisellä oli nykyihmiselle ominaiset kyvyt monella osa-alueella. Uusi tutkimus ei kuitenkaan pyyhkäise pois meidän ja serkkujemme kulttuurillisia ja henkisiä eroja.

”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo.

Kalifornian yliopiston psykologi, emerityusprofessori Richard Cos esitti äskettäin hypoteesin, jonka mukaan nykyihmisen kyky tehdä huomattavasti neandertalien luolamaalauksia monimutkaisempia teoksia olisi osoitus pitkälle kehittyneestä käden ja silmän koordinaatiosta, jonka kehitti keihäänheitto. Serkuiltamme tämä koordinaatio puuttui.

Major_Overhaul
Seuraa 
Viestejä5757
Liittynyt13.3.2017

Neandertal oli myös taiteilija

Lajineutraali kirjoitti: ”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo. "Suomalaiset tulevat lajina katoamaan ja maa siirtyy ulkomaiseen omistukseen viimeinen meidän heimolaisemme syntyy pellavapäänä tällä vuosisadalla ja siihen on syynsä." Tokaisee eräs ympärilleen katsova. Ei me turhaan Suur-Suomea oltu rakentamassa...svenssonit katoaa ja slobot.
Lue kommentti

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Yksittäinen ravintoaine ei ratkaise, miten hyvin laihdutus onnistuu.

Jos haluaa pudottaa painoaan, kannattaa seurata yksinkertaista neuvoa: vähentää syömistään ja syödä terveellisesti. Tähän päätelmään voi tiivistää Stanfordin yliopiston tutkimuksen, jossa seurattiin ylipainoisten ruokavaliota ja laihtumista vuoden ajan.

Kokeeseen osallistui kaikkiaan 609 ihmistä, suunnilleen puolet miehiä ja puolet naisia. Iältään he olivat 18–50-vuotiaita.

Osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen laihdutusryhmään: toisen ryhmän ruokavaliosta vähennettiin rasvaa, ja toinen ryhmä tinki hiilihydraateista.

Ennen dieetin aloittamista osallistujille pidettiin perusteelliset ravitsemusluennot ja heidät opastettiin noudattamaan terveellistä ruokavaliota.

Vähärasvaiselle dieetille arpoutuneita ohjeistettiin esimerkiksi vähentämään rasvaisen lihan ja rasvaisten maitotuotteiden käyttöä. Hiilihydraateista tinkiviä kehotettiin välttämään muun muassa muroja ja riisiä. Yhteisesti kaikkia evästettiin välttämään einesruokia, lisättyjä sokereita ja transrasvoja ja syömään mahdollisimman paljon vihanneksia.

Vuoden kuluttua kummankin ryhmän jäsenet olivat laihtuneet keskimäärin kuusi kiloa, tutkijat raportoivat Jama-lääkärilehdessä.

Yhtäläinen tulos vie pohjaa puheilta, joilla tiettyihin ruoka-aineisiin keskittyviä dieettejä kehutaan toinen toistaan tehokkaammiksi.

Toimivan laihdutuksen perusajatus on sama dieetistä riippumatta: vähemmän sokeria, vähemmän valkoista jauhoa ja enemmän vihanneksia, korostaa tutkimusta johtanut ravitsemustieteilijä, professori Christopher Gardner tutkimustiedotteessa.

Geenit eivät auttaneet

Rasvan ja hiilihydraattien lisäksi tutkijoita kiinnosti erityisesti se, kuinka paljon perimä vaikuttaa laihdutuksen onnistumiseen.

Aiempien tutkimusten perusteella hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan osallistuvista geeneistä esiintyy erilaisia variantteja, jotka voivat joko edistää tai vähentää näiden ravintoaineiden varastoitumista elimistöön. Gardner on itse saanut asiasta hienoista näyttöäkin.

Kaikilta laihdutuskokeeseen osallistuneilta otettiin dna-näyte, josta kartoitettiin kolme hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan kytkeytyvää geeniä. Osalla oli variantti, jonka uskottiin tehostavan vähärasvaista ruokavaliota. Osan geenit ennustivat hyötyjä hiilihydraattien välttelystä.

Kummankin ryhmän laihduttajista noin puolet sattui päätymään geeniensä kannalta otolliselle dieetille.

Lopputulos oli kuitenkin geenihypoteesin kannalta karu. Geeneillä ei ollut mitään havaittavaa vaikutusta laihdutuksen onnistumiseen. Näin Gardner tuli kumonneeksi aiemmat tuloksensa, joiden mukaan geeneilleen sopivaa ruokavaliota noudattaneet laihtuivat enemmän kuin geenejään vastaan sotineella dieetillä olleet.

Emme onnistuneet toistamaan sitä tutkimusta. Emme päässeet edes lähelle, Gardner summaa STAT-terveyssivustolla.

Tutkimus antaa siis myös tärkeän opetuksen siitä, miksi tulosten toistettavuus on tieteessä tärkeää.