Nasan havainnekuvassa näkyy virailevan asteroidin kulku aurinkokunnassamme.
Nasan havainnekuvassa näkyy virailevan asteroidin kulku aurinkokunnassamme.

Tällaista kohdetta ei ole avaruudessa ennen nähty.

Kaksi viikkoa sitten Havaijilla sijaitseva Panstarrs-teleskooppi havaitsi avaruudessa kohteen, jollaista ei aiemmin ole nähty. Nopeasti liikkuva komeetta matkasi sellaisella radalla, että sen on täytynyt singahtaa aurinkokuntaan planeettojen ratatason yläpuolelta, uskovat tutkijat.

Toisin sanoen tämä kohde, A/2017 U1, on peräisin tähtienvälisestä avaruudesta. Se on muodostunut jossain toisessa tähtikunnassa ja erkaantunut sitten irtolaiseksi, arvelevat tutkijat. Nyt se sattui osumaan aurinkokuntaamme ja matkaa parhaillaan hurjaa vauhtia poispäin.

”Olemme odottaneet tätä päivää vuosikymmeniä. Pitkään on arveltu, että tällaisia kohteita on – asteroideja tai komeettoja, jotka lentävät tähtijärjestelmien välissä – mutta tämä on ensimmäinen havainto sellaisesta”, tutkimusjohtaja Paul Chodas Nasasta.

Ensimmäistä havaintoa seuraavan viikon aikana kohteesta tehtiin 34 tarkentavaa havaintoa. Kohde matkaa sellaisessa kulmassa suhteessa planeettojen rataan, että paras selitys on tähtienvälinen alkuperä.

Suurin osa komeetoista kiertää Aurinkoa ellipsin muotoisella radalla ja palaa takaisin aurinkokunnan ulkoreunoille Oortin pilveen. Tämä ei.

Tutkijat laskevat komeetan radan perusteella, että se tuli Lyyran tähdistöstä lähes kohtisuoraan aurinkokunnan ratatason yläpuolelta ja muutti suuntaansa Auringon vetovoiman vaikutuksesta.

”En ole ikinä nähnyt näin poikkeuksellista kiertorataa. Kohde matkustaa äärimmäisen nopeasti ja on sellaisella lentoradalla, että voimme täysin varmasti sanoa, että se ei ole tulossa takaisin”, kommentoi tutkija Davide Farnocchia avaruusjärjestö Nasan tiedotteessa.

Aurinkomme ja planeetat sen mukana matkaavat Linnunradan sisällä kohti Lyyran tähdistöä, joten on loogista, että tähtienväliset vieraat lentävät siitä suunnasta, kommentoi tähtitieteilijä Luke Dones havaintoa New Scientist-lehdessä.

Kohde on melko pieni, noin 400 metrin kokoinen ja kulkee nyt Auringosta poispäin 160 000 kilometrin tuntivauhtia. Voit katsella sen lentorataa tästä linkistä.

Tutkijat eivät ole varmoja siitä, onko kohde komeetta vai asteroidi. Aluksi se luokiteltiin komeetaksi, mutta on sittemmin saanut asteroidiin viittavan A-kirjaimen nimensä eteen.

Epävarmuus johtuu siitä, ettei kohteelta havaittu samanlaista pyrstöä kuin komeetoilta yleensä. Pyrstö muodostuu, kun Auringon säteily irrottaa ainetta lähestyvän komeetan pinnalta jopa miljoonien kilometrien pituiseksi pölypilveksi.

Toisaalta kaikilla komeetoillakaan ei ole pyrstöä, elleivät ne lennä tarpeeksi lähelle Aurinkoa, huomauttaa tähtitieteilijä Matthew Holman Space.com -verkkosivun haastattelussa.

Todennäköisesti kaukainen vieras on silti pääosin jäätä. Jotta tällainen murikka päätyisi aurinkokuntaamme tähtienvälisestä avaruudesta, sen on ensinnäkin täytynyt muodostua oman tähtikuntansa ulkoreunoilla. Kaukana tähdistä muodostuvat kohteet ovat enimmäkseen jäätä.

Moni tutkija kuitenkin huomauttaa, että tarvitaan vielä lisää tietoa kohteesta, jotta voidaan varmasti sanoa, että se on todella tullut aurinkokunnan ulkopuolelta. Asiasta julkaistaneen tutkimuspapereita tiuhaan lähitulevaisuudessa.

Geenimuoto näyttää torjuvan diabetesta ja tekevän sen kantajista pitkäikäisempiä.

Sattumanvarainen muutos yhdessä ainoassa geenissä näyttää olleen hyödyksi amerikkalaisille amisseille. Geenimuutos näyttäisi pidentävän elämää.

Vanhoillisia kristittyjä oppeja noudattavat amissit ovat tunnettuja siitä, että he elävät eristyksissä modernista yhteiskunnasta. He eivät yleisesti ottaen halua hyödyntää nykymaailman mukavuuksia kuten autoja ja sähköä.

Yhdysvaltalaisen Chicagon Northwestern-yliopiston tutkijat selvittivät erään Indianan osavaltiossa elävän amissiyhteisön jäsenten geeniperimää.

He havaitsivat, että osalla amisseista on mutaatio geenissä, joka vaikuttaa ikääntymiseen. Tästä kirjoittaa muun muassa New Scientist.

Tämä serpine1-niminen geeni tuottaa pai1-proteiinia, joka on yhdistetty solujen nopeampaan vanhenemiseen.

Osalla amisseista on kuitenkin mutaatio tässä geenissä, jolloin kyseistä proteiinia syntyy puolet vähemmän kuin tavallisesti. Tutkijat laskevat mutaation syntyneen kuusi sukupolvea sitten.

Tutkijat huomasivat, että ne amissit, joilla oli vähintään yksi kopio tästä muuttuneesta geenistä, elivät keskimäärin kymmenen vuotta pidempään kuin muut, tyypillisesti 85-vuotiaiksi.

Samoin heidän kromosomiensa päissä olevat telomeerit olivat kymmenen prosenttia pidemmät kuin muilla. Telomeerit lyhenevät hieman joka kerta, kun solut jakautuvat, kunnes ne lopulta kuluvat loppuun.

Heidän paastoverensokerinsa oli myös 30 prosenttia alempi kuin verrokeilla, eikä yksikään tutkituista geenin kantajista sairastunut diabetekseen.

Seitsemän prosenttia niistä, joilla tätä geenimuunnosta ei ollut, sairastivat diabetesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 177 henkilöä, joista 43 henkilöllä oli kyseinen muunnos geenistä.

Lisätutkimusta tarvitaan vielä, mutta voi olla, että pai1-proteiinin tuotanto on yhteydessä ihmisen ikääntymiseen.

Tutkimuksen julkaisi Science Advances.

Sokeritutkimus haudattiin, kun tulokset eivät miellyttäneet. Kuva: Markku Niskanen

Sokeriteollisuuden tutkimusjärjestö hautasi tutkimuksen, joka uhkasi osoittaa sokerin yhteyden sydäntauteihin ja syöpään hiirillä.

Sokeriteollisuuden vaikutuskeinot ovat Yhdysvalloissa 1960-luvulla olleet varsin samanlaiset kuin tupakkateollisuudella, paljastaa Kalifornian yliopistossa San Franciscossa työskentelevien tutkijoiden löydös.

Tutkijat saivat käsiinsä arkistoista vanhoja, sokeriteollisuuden sisäisiä asiakirjoja.

Asiakirjat osoittavat, että sokeriteollisuutta edustava Sugar Research Foundation rahoitti aluksi eläinkokeita, joissa oli tarkoitus selvittää sokerin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kun hiirikokeissa alkoi ilmetä, että sokeri todella voi olla haitallista, nostaa veren rasva-arvoja ja saattaa olla yhteydessä jopa virtsarakon syöpään koe-eläimillä, teollisuus veti rahoituksen pois – ja hautasi tulokset kaikessa hiljaisuudessa.

Tutkimusryhmä julkaisi raporttinsa torstaina PLoS Biology -tiedelehdessä.

Sokerin ja tärkkelyksen vaikutuksia veren rasva-arvoihin tutkitaan yhä. 1960-luvun lopulle tultaessa alkoi kuitenkin kertyä tietoa siitä, että sokeri voisi olla haitallisempaa sydämelle kuin tärkkelys.

Sokerisäätiö palkkasi Birminghamin yliopiston tutkijan W. F. R. Poverin selvittämään asiaa eläimillä.

Pover havaitsi ensinnäkin, että sokeri nosti veren triglyseridi- eli rasva-arvoja hiirillä. Ihmisillä veren kohonnut triglyseridi voi lisätä riskiä sydänkohtauksiin ja aivohalvauksiin.

Toisekseen hiirten virtsassa oli entsyymiä, joka tutkimuksissa oltiin yhdistetty virtsarakon syöpään.

Kun sokeriteollisuus sai alustavia tuloksia nähtäväkseen, se päätti keskeyttää koko tutkimushankkeen vuonna 1969. Poverin tuloksia ei koskaan julkaistu.

Teollisuuden sisäisessä muistiossa todetaan tutkimuksen olevan ensimmäinen, joka osoittaa biologisia eroja sokeria ja tärkkelystä syöneiden hiirien välillä.

Sekä tohtori Pover että tutkimuksen rahoituksesta ja katkaisusta päättänyt johtaja John Hickson ovat jo kuolleet.

Löytyneiden muistioiden mukaan Hickson kertoi kollegoilleen vuonna 1970 muista tutkimuksista, joista saataisiin ”teollisuuden kannalta arvokasta ja hyödyllistä tietoa”.

Poverin tutkimuksen arvoa teollisuudelle hän kuvaili ”nollaksi”.

Sokeriteollisuuden kannalta kiusalliset asiakirjat löysi Kalifornian San Franciscon yliopiston hammaslääketieteen apulaisprofessori Christin E. Kearns. Selvitystyössä olivat myös hänen kollegansa Dorie Apollonio ja Stanton Glantz.

Sama kolmikko osoitti viime vuonna niin ikään salassa pysyneiden asiakirjojen perusteella, että sokeriteollisuus maksoi vuonna 1967 Harvardin yliopiston tutkijoille 50 000 dollaria, jotta he kirjoittaisivat sokerin kannalta myönteisen tutkimuksen.

Poverin tutkimuksen aikoinaan tilannut ja torpannut sokeriteollisuuden järjestö SRF on nykyisin Sugar Association. Se julkaisi myös oman vastineensa tutkijoiden löydöksiin.

Sugar Association sanoo tutkijoiden olevan ”tunnettuja sokeriteollisuuden kriitikkoja” ja että Poverin tutkimusta olisi ollut tarkoitus aikoinaan jatkaa toisen tahon rahoituksella.

”Syistä, joita emme tiedä, näin ei tapahtunut”, vastineessa kirjoitetaan.