Ensimmäisestä kaasukiekosta kehittyy epävakaa planeettajärjestelmä "kuumine Jupitereineen". Toinen kehityskulku poikii Aurinkokuntamme kaltaisen järjestelmän. Kolmannessa ei synny lainkaan Neptunusta suurempia planeettooja.     Kuva: Science/AAA
Ensimmäisestä kaasukiekosta kehittyy epävakaa planeettajärjestelmä "kuumine Jupitereineen". Toinen kehityskulku poikii Aurinkokuntamme kaltaisen järjestelmän. Kolmannessa ei synny lainkaan Neptunusta suurempia planeettooja. Kuva: Science/AAA

Tietokonesimulaatiossa yksi lähtötilanne sadasta poiki Aurinkokuntamme kaltaisen järjestelmän.

Kaasukiekko poikii omamme kaltaisen planeettajärjestelmän vain erikoistapauksessa.

Tämä selvisi, kun kanadalaisen Guelphin yliopiston tutkijat mallinsivat uudenlaisella tietokonesimulaatiolla protoplanetaarisen kiekon kehitystä. Protoplanetaarinen kiekko on nuoren tähden ympärillä oleva kaasu- ja pölykiekko, josta planeetat syntyvät tiivistymällä.

Esimerkiksi kiekon massan ja viskositeetin pitää olla juuri oikeat, jotta syntyvät kaasujättiläiset asettuvat samalle etäisyydelle keskustähdestä kuin Jupiter ja Saturnus Auringosta. Vain tällöin planeettajärjestelmä on vakaa.

Suurimassaisten kiekkojen kaasujättiläisillä on taipumus vaeltaa liian lähelle tähteä. Pienimassaiset kiekot taas tuottavat liudan toisiinsa törmäileviä pikkuplaneettoja. Väliin jää kapea joukko lähtötilanteita, jotka voivat tuottaa Aurinkokuntamme kaltaisen vakaan planeettajärjestelmän. Simulaatioissa näin kävi yhdessä tapauksessa sadasta.

Tutkimuksen johtaja Edward Thommes kuitenkin painottaa, ettei mallista voida ennustaa tarkasti elämälle suotuisien planeettajärjestelmien määrää galaksissamme. Planeettojen muodostuminen on kaoottinen prosessi, eikä lähtötilanteita eli kaasukiekkojen ominaisuuksia tunneta riittävän tarkasti.

Tutkimuksen julkaisi Science.