Australopithecus sediban lantio.
Australopithecus sediban lantio.

Viime vuonna julkistettu uusi ihmisen sukulainen pistää sukupuutamme uusiksi. 

Etelä-Afrikan Malapasta kolme vuotta sitten löydetty, vuosi sitten julkistettu, Australopithecus sedibaksi nimetty hominini on osoittautunut niin ainutlaatuiseksi yhdistelmäksi primitiivisiä ja moderneja piirteitä, että tutkijat esittävät sitä varhaiseksi Homoksi.

"Lukuiset kehittyneet piirteet aivoissa ja kehossa tekevät Au. sedibasta paremman kandidaatin lajimme nestoriksi kuin esimerkisi Homo habiliksen", sanoo fossiileja analysoineen 80-päisen tutkimusryhmän johtaja Lee Berger Witwatersrandin yliopistosta.

Malapasta on kaivettu esiin yli 220 luuta, jotka kuuluvat viidelle eri homininiyksilölle. Nyt Science-lehti julkaisi peräti viisi artikkelia kahden Au. sediba-yksilön tutkimuksista.

Tulokset haastavat muun muassa oletuksen, että ihmisen lantio muuntui aivojen kasvun myötä. Uusi näyttö vihjaa myös, että Au. sediba on saattanut kyetä käyttämään työkaluja.

Au. sediba-fossiilien ikä saatiin haarukoitua 1,977 miljoonaa vuotta vanhoiksi. Fossiilit itse ovat liian vanhoja ajoitettaviksi – esimerkiksi radiohiiliajoitus yltää vain noin 50 000 vuoden päähän – joten tutkijat analysoivat kiviainesta niiden ympärillä. Robyn Pickering Melbournen yliopistosta hyödynsi uraani-lyijy-ajoitusta sekä paleomagneettista ajoitusta, jossa mineraalien ikää arvioidaan maan magneettikentän vaihtelun avulla.

Fossiilien vanhuus yllätti tutkijat, koska Au. sedibassa on niin ilmeisiä ihmismäisiä piirteitä.

Kristian Carlson Witwatersrandin yliopistosta tiimeineen teki MH1-fossiilin kallosta sisäpuolisen muotin, joka paljasti, minkälainen aivojen pinta ja tilavuus on ollut. Kallo tutkittiin myös synkrotronilla.

Tutkijoiden mukaan nuori hominini oli kuollessaan 8-9-vuotias, mikä nykyihmisen iässä vastaa noin 10-13-vuotiasta.

Tutkijat saivat selville, että teinifossiilin aivot olivat muodoltaan ihmismäiset, mutta paljon pienemmät kuin tunnettujen Homojen, ja silmien takaa löytyy merkkejä hermosolujen järjestäytymisestä. Carlsonin tulokset haastavat teorian, jonka mukaan aivot suurenivat tasaisesti kehityksessä Australopithecuksesta Homoon.

MH2-fossiilin lantion tutkimus taas tukee näkemystä, että lajin lantio oli jo laajenemassa, vaikka aivot ja kallo olivat vielä pienet. Tämä viittaa siihen, että lantiota muunsi kävely kahdella jalalla.

Au. sediban käsi taas soveltui kyllä kiipeilyyn, mutta toisin kuin apinoilla, sillä oli pitkä peukalo ja lyhyet sormet, joilla pystyi tarttumaan kuin ihminen. On mahdollista, että Au. sediba on jo kokeillut työkalujen hyödyntämistä.

MH1:n ja MH2:n jalkaterän ja nilkan analyysi viittaa siihen, että Au. sediba sekä kiipeili puissa että käveli kahdella jalalla. Yhdenkään homininin nilkasta ei ole löytynyt yhtä monta primitiivistä ja kehittynyttä ominaisuutta samaan aikaan.

"Jos luut eivät olisi olleet kiinni toisissaan, olisimme uskoneet niiden kuuluvan eri lajeille", sanoo Bernhard Zipfel Witwatersrandin yliopistosta.