Auto sadesimulaattorissa. Kuva: www.ikg.uni-hannover.de, Daniel Fitzner
Auto sadesimulaattorissa. Kuva: www.ikg.uni-hannover.de, Daniel Fitzner

Tarkkuus paranee liikkuvilla mittareilla.

Sademäärien mittaukset voivat saada lisätarkkuutta teitä pitkin päristelevistä autoista. Tavalliset sademittarit ovat tarkkoja mutta saattavat sijaita liian harvassa, jotta vedentulosta saisi alueellisesti täsmällisen kuvan. Maantieteellisestä tarkkuudesta olisi hyötyä tulvien ennustamisessa.

Hannoverin yliopiston tutkijat pyrkivät tekemään tavallisista gps-laitteella varustetuista autoista ”sadeautoja” liikkuvia mittauksia varten. Saksalaistutkijat saivat ideansa siitä, että autoilijat säätävät tuulilasinpyyhkimien nopeutta sateen kovuuden mukaan: mitä rankemmin vettä tulee, sitä nopeammin sulat viuhuvat.

Tutkijat totesivat simulaattorilla tehdyissä testeissä, että parhaiten sademäärää voi ennustaa autoista, joissa toimii automaattinen nopeudensäädin tuulilasinpyyhkimille. Autoilijoiden käsikäyttöiset säädöt eivät olleet yhtä luotettavia.

Seuraavaksi tutkijat kokeilevat menetelmäänsä Hannoverin kaduilla. Mukana on vapaaehtoisia yksityisautoilijoita, takseja ja autofirma.

Tutkijat kertovat konseptistaan Hydrology and Earth System Sciences -lehdessä.

vorrester
Seuraa 
Viestejä615
Liittynyt22.7.2005

Autoista tehdään sademittareita

Kapasitiivinen sadeanturi katolle, ajoviima mukavasti puhaltaa anturi kuivaksi. Lämpö ja kosteus mittaus ja niistä kastepiste. Jos lämpöarvot jäätävää lähellä, luistonesto voi mitata vastakkaisten pyörien jarrutuksella kitkakerrointa. Ajovalojen heijastuksesta voi tarkkailla kameralla onko sade vettä vai lunta. Luistonesto voi raportoida liukkaudesta tien ylläpitäjälle suolaustarvetta varten. Alustan ultraääni anturi mittaa lumen korkeuden raidevälillä ja raportoi auraustarpeesta. Valoihin...
Lue kommentti

Aivopierun tunnistaa rivin alun merkistä *

Paul M
Seuraa 
Viestejä8613
Liittynyt16.3.2005

Autoista tehdään sademittareita

Autoista saisi myös tarkan ulkolämpötilan ja todennäköisesti keliolosuhteisiin sopivan nopeuden. Ainakin, jos kuljettajalla olisi lisenssi toimia standardiautoilijana. Muuttuvat nopeusmerkit ottaisivat huomioon standardiautot. Maailma ei taida olla valmis autoilun kohdalta.
Lue kommentti

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä