Kitkijärobotti Dino kulkee salaattirivien välissä. Kuva: Naïo Technologies
Kitkijärobotti Dino kulkee salaattirivien välissä. Kuva: Naïo Technologies

Vie vielä vuosia ennen kuin kone pystyy korvaamaan ihmisen marjojen poiminnassa.

Kasvimaata voi kohta hoitaa kitkijärobotti, ja kotipuutarhuri saa keskittyä muihin hommiin.

Ammattiviljelyynkin kitkijä­koneet ovat tulossa. Rikkaruohot tuhoavia robotteja kokeillaan jo muutamilla suurilla eurooppalaisilla pelloilla.

Myös marjojen poimintaan on kehitteillä robottivoimaa. Ihminen peittoaa silti vielä mansikkapellolla koneen sekä tarkkuudessa että nopeudessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Näidenkin yleistymistä maailmalla ja Suomessa saadaan arvioiden mukaan odottaa jokusia vuosia”, sanoo maatalous- ja metsätieteiden tohtori, agroteknologian dosentti Janne Karttunen Työtehoseurasta. Hän on kartoittanut kyselyllä viljely­robottien käyttöä Suomessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensimmäiset kotipuutarhurin apurit ovat maailmalla jo markkinoilla.

Yhdysvaltalaisen Franklin Roboticsin valmistama Tertill vastaa kooltaan pölynimurirobottia. Se ajelee kasvimaalla, leikkaa trimmerillä rikkaruohot poikki ja sekoittaa ne teräväreunaisilla pyörillään multaan. Haittakasveista saadaan lannoitetta.

Energiansa kone kerää aurinkokennoilla. Pilvisiä päiviä varten se varaa sähköä akkuun.

Yksi Tertill pystyy pitämään puhtaana rikkaruohoista noin 20 neliömetrin alan. Suurempia aloja varten tarvitaan useampia robotteja.

Sormien liikkeitä vaikea jäljitellä

Kitkijärobotteja on kehitetty eri puolilla maailmaa jo vuosia. Uutta on niiden tulo markkinoille. Tertill on nyt myynnissä Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Robotti erottaa hyötykasvit rikkaruohoista korkeuden perusteella. Korkeat esteet se kiertää, matalat kasvit se leikkaa poikki.

Matalat taimet suojataan pienillä aidoilla, jotka kuuluvat robotin varusteisiin. Kasvimaan reunalla pitää myös olla vähintään viiden senttimetrin korkuinen este robotin karkaamisen estämiseksi.

Viinitarhoilla robotin on tunnistettava rikkaruohot ilman aitausten apua. Robotti paikallistaa hyötykasvit ja rikkaruohot yhdistämällä kahta teknologiaa, satelliittipaikannusta ja konenäköä. Rikkaruohot robotti tuhoaa samoin kuin Tertill, mekaanisesti möyhentämällä.

Robotit toimivat sähköllä ja saavat energiansa akuista. Esimerkiksi vihannesviljelmän kitkijärobotti Dino voi kitkeä päivässä keskimäärin viisi hehtaaria peltoa. Yhdellä latauksella se toimii noin kymmenen tuntia.

Kitkijärobotit toimivat eri tavalla kuin ihmiskitkijä. Ne eivät yritä nyhtää rikkaruohoa maasta. Ihmisen käden ja sormien liikkeitä on vaikeaa jäljitellä.

Marjojen poiminta on siksi hankalampaa kuin rikkaruohojen murskaaminen. Poimijarobotteja kehittävät yritykset yrittävät nyt parantaa tuloksia.

Kehitys voi näyttää hitaalta, mutta pinnan alla tapahtuu paljon.

”Asiantuntijat pohtivat niin sanottujen isäntä- ja orjakoneiden kehittymistä sekä sitä, tulevatko pienet ja kevyet autonomiset peltorobotit tai robottiryhmät aikanaan korvaamaan vai täydentämään täysin autonomisia traktoreita ja puimureita”, Karttunen sanoo.

Isäntä- ja orjakoneratkaisussa toimii yksi kuljettajan ohjaama traktori-työkoneyhdistelmä tai leikkuupuimuri. Vierellä kulkee yksi tai useampi traktori-työ­koneyhdistelmä tai puimuri ilman kuljettajaa.

Kuljettaja ohjaa ”isäntäkonetta”, jota muut seuraavat.

”Toinen koulukunta suunnittelee yksittäin liikkuvia autonomisia traktoreita ja puimureita, joissa ei ole kuljettajaa mukana. Kuljettajan tulee kuitenkin olla jatkuvasti tavoitettavissa – sama tilanne siis kuin jo erittäin vakiintuneissa lypsyroboteissa. Jonkun on oltava tavoitettavissa 24/7”, Karttunen kertoo.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34608

Ab Surd Oy kirjoitti:
Nää on taas näitä "kolmen vuoden päästä mullistuu" -jutskia. Joille hihitellään 30 vuoden kuluttua.

Niin, markkinamiesten yltiöoptimismi on sitä itseään, mutta onneksi monella on 30 vuoden päästä aikaa hihitellä kortistossa. Ihan kuin nyt 30 vuoden takaisista automaation uhista. Robotisoidut tuotantolaitoket painavat pitkää päivää.

Ei se perustavanlaatuinen ongelma ole korjautumassa mihinkään, että automaatio on alkanut tehdä ihmistyöstä tarpeetonta. Se, että tylsien duunarintöiden tilalle tuli hienoja valkokaulustöitä on mennyttä historiaa.

Lainaus:
Käytännössä kuitenkin jossain marjanpoiminnassa ollaan yrittämässä korvata miljoonien vuosien tehokkaimman optimoijan eli evoluution työtä, joka on hionut huippuunsa metsästäjä-keräilykoneen.

En sanoisi prosessia, joka luo laiskan, mukavuudenhaluisen ja hyvin vika-alttiin  ja jotakuinkin mahdottoman korjata koneen tehokkaaksi optimoinniksi. Ei evoluutiojumalalla taida olla ihan niin suurta sympatiaa kapitalistiriistäjiä kohtaan kuin ensinäkemältä näyttää.

Lainaus:
Haaste on tosi paha ihan kaikilla osa-alueilla. Motoriikka ja haptiikka, aistit, liikkuminen, monipuolisuus, sopeutuvuus, päätöksenteko, logistinen toimivuus huollon ja energian suhteen, kaikessa tässä ihminen on ylivertainen vielä pitkään jossain käytännön mansikkapellolla, huolimatta siitä, että robottia paarmat eivät kiusaa.

Kyllä nykyisenkin teollisuusautomaation luominen on ollut tosi paha haaste ja suuri investointi kaikilla osa-alueilla. Maanviljelijä tai muu tilalla työskenteleväkin tuottaa nykyään naamaa kohti varmaan monisatakertaisesti verrattuna 100 vuoden takaiseen esi-isäänsä, joka sai juuri ja juuri ruokittua itsensä ja muutamat renkinsä ja maksettua rosvoverot kekkuleille.

Lainaus:
Ruoantuotannossa täysin autonominen konetyö on pisimmällä perinteisessä viljanviljelyssä, siis jossa tuotetaan bulkkitavaraa koko pellon patcheissä koneilla spiraalia ajellen. Siinä oli joskus toissa vuonna ensimmäinen onnistunut alan yliopiston demo-kokeilu, jossa robotit viljelivät kaikki työvaiheet huomioiden jonku ekkerin pläntin.

Taistelet mielestäni väärää uhkaa vastaan. Tuollainen koetila on verrattavissa siihen täysin ihmismäiseen humanoidirobottiin, jota on ennustettu 100 vuotta ja joka tuskin koskaan toteutuu, koska on hyvin tarkoitukseton rakenne jokseenkin kaikkeen muuhun kuin ehkä marjanpoimintaan.

Mutta niin viljatiloilla, karjatiloilla kuin kasvihuoneissakin on toimivat ja alati kehittyvät automaatiojärjestelmät. Ne vaativat ihmisen työtä ongelmatilanteissa, mutta hoitavat koko ajan kasvavan osan ajasta asiansa. Kaikessa maanviljelyksessä ja sen oheistoimissa yhden ihmisen hoitaman yksikön koko kasvaa, tuotantokustannukset ja tuotteista maksettava kilohinta laskevat ja mikään ei viittaa siihen että se kehitys tulisi loppumaan tai edes hidastumaan. Ja varjopuolena ala tarjoaa työtä yhä pienemmälle joukolle ihmisiä ja alan tulovirroista yhä suurempi osa menee elintarviketeollisuuden ja kauppaketjujen omistajien veroparatiisitileille.

Koko minun eliniän maatilojen kehitystrendi on ollut äärimmäisen raaka pudotuspeli. Vanhat isännät ovat lopettaneet ja myyneet tai vuokranneet maansa ja kylän pari suurinta tilaa jatkaa ja kasvaa teollisiksi suurtiloiksi. Automaatioaste kasvaa siinä kehityksessä jyrkästi.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34608

Ab Surd Oy kirjoitti:
Peltoviljelyn kaltaisissa tapauksissa asioiden vaativuus nousee uskoakseni lähes eksponentiaalisesti.

Kuinka usein esimerkiksi traktorilla peltoa työstävä joutuu jarruttamaan ihmisen tai jonkin odottamattoman esteen takia? Ei ainakaan täällä päin väkeä tai elukoita ramppaa pelloilla alvariinsa. Luultavasti vaaroilta välttämiseen riittää primitiivinenkin toiminta, esimerkiksi hätäpysäytys ja tekstiviestin lähettäminen valvojalle, joka sitten tsekkaa tilanteen ja käskee jatkamaan työtä. Puhelinpylväät ja kivet ovat varsin staattisia, joiden sijainti saadaan maanmittauslaitoksen kartoista jne.

Minun on vaikea uskoa tuota, että peltotyö olisi vaativampi automatisoitava kuin liikenne, jossa kaikki tomppelit ahtautuvat samalle promillelle kaupungin pinta-alasta mitä erilaisimmilla kulkuvempeleillä.

Tuo ihmisten asenne, että roboteille ei sallita virheitä mutta ihmisille sallitaan ja ihmissyyllisen rankaisun halu on suurin este tuon kaltaiselle automaatiolle. Ja sitä ei voi millään tieteellis-teknisellä tuotekehityksellä nopeuttaa. Ei sillä ole väliä, että robottiauto on jo nyt turvallisempi kuin ihminen. Mutta toisaalta, kuten sanoin, sitten kun suurteollisuus näkee voitonmahdollisuuksia, sillä on pelimerkkejä lobata lait läpi edustustoissa ja mussuttajat jäävät mussuttamaan. Kun se prosessi käynnistyy, automaatio ottanee seuraavan ison mutta teknisesti näennäisen kehtysaskeleen, koska suuri osa tekniikasta on jo johonkin asti kehitettyä ja se vain otetaan käyttöön. Eiköhän me vielä nähdä kun se tapahtuu, ja sukupolvi tai pari siitä asenteetkin ovat muuttuneet ja silloin kysytään että mitä ihminen saa enää ohjata ja missä. Saako vähän pöristellä 20 km/h rajoitetulla ekosähkömönkijällä suljetulla radalla. Tai edes kääntää rattia niin kuin lapsi isän sylissä ensimmäistä kertaa autolla ajoa kokeillessaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla