Uuden radioviestin määränpää GJ 273b kiertää tähteään elämän vyöhykkeellä. Kuva: Danielle Futselaar/METI
Uuden radioviestin määränpää GJ 273b kiertää tähteään elämän vyöhykkeellä. Kuva: Danielle Futselaar/METI

12 valovuoden päähän matkaa matematiikkaa ja musiikkia.

Avaruudesta on kuunneltu maanulkoisen elämän merkkejä radioteleskoopeilla 1960-luvun alusta – tuloksetta. Osa tutkijoista onkin ollut sitä mieltä, että meidän pitää itse lähettää viestejä avaruuteen. He ovat nyt ryhtyneet toimeen, raportoivat muun muassa New Scientist ja Wired.

Meti-hankkeen tutkijat kertovat lähettäneensä viestin 12 valovuoden päässä sijaitsevalle Maan kaltaiselle GJ 273b -planeetalle. Meti tulee sanoista messaging extraterrestrial intelligence, maanulkoiselle älylle viestiminen. Kuten nimi selvästi vihjaa, hanke on versonut kuuluisasta Maan ulkopuolista älyä etsivästä Seti-hankkeesta.

Norjassa sijaitsevalla radioteleskoopilla lähetetty viesti sisältää binaarikoodeina musiikkinäytteitä, matematiikan perusteita, pulsseja, jotka kertovan ajanlaskennasta, ja radiotaajuuden kuvauksen.

”Yritimme tehdä viestistä niin yksinkertaisen kuin mahdollista”, selittää signaaliä kehittänyt kognitiotieteilijä Mike Matessa Wired-lehdessä.

”Emme voi näyttää omenaa ja sanoa omena, mutta voimme lähettää äänen ja sanoa, että sillä on tietty taajuus ja kesto.”

Kohdeplaneetta GJ 273b kiertää Luytenin tähteä Pienen koiran tähdistössä heti päiväntasaajan pohjoispuolella. Viime keväänä löytynyt planeetta on noin kolme kertaa Maata suurempi supermaa ja sijaitsee tähtensä elämän vyöhykkeellä eli etäisyydellä, jolla vesi voi pysyä nesteenä.

Nyt matkaan saatettu radioviesti on metiläisten ensimmäinen muttei suinkaan avaruusajan ensimmäinen. Se lähetettiin jo 1974 Arecibossa Puerto Ricossa sijaitsevalla radioteleskoopilla 25 000 valovuoden päässä sijaitsevaan M13-tähtijoukkoon. Siinä kuvailtiin muun muassa dna:n rakennetta ja aurinkokuntaa.

Vastausta ei ole kuulunut – eikä ihan heti kuulukaan, sillä signaalin matka perille kestää 25 000 vuotta ja mahdollisen vastauksen saapuminen meille toiset 25 000 vuotta.

Nyt kohteeksi valittu eksoplaneetta on sen verran lähellä, että vastausta voisi odotella neljännesvuosisadan kuluttua, jo 2040-luvulla.

Läheskään kaikki eivät pidä viestejä fiksuna ideana.

”98 prosenttia tähtitieteilijöistä ja Seti-hankkeen tutkijoista pitää Metiä mahdollisesti vaarallisena. Se on kuin huutaisi metsään tietämättä, onko siellä petoja”, kommentoi setitutkija Dan Werthimer New Scientist
-lehdessä
.

 

Merlin
Seuraa 
Viestejä3281
Liittynyt25.9.2017

Avaruuden älyn etsijät lähettivät viestin supermaahan

Onpas tyhmä juttu. Ensinnäkin, jos ne kykenee matkaamaan tähtien välisessä avaruudessa, ne varmasti myös kykenevät ratkaisemaan triviaalimpia ongelmia, kuten ilmastonmuutos tms. Toisekseen, jos ne kykenee matkaamaan tähtienvälisessä avaruudessa, niin eiköhän ne ole jo tietoisia planeettamme elinkelpoisuudesta ilman radiosignaalejakin.
Lue kommentti

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?