Uuden radioviestin määränpää GJ 273b kiertää tähteään elämän vyöhykkeellä. Kuva: Danielle Futselaar/METI
Uuden radioviestin määränpää GJ 273b kiertää tähteään elämän vyöhykkeellä. Kuva: Danielle Futselaar/METI

12 valovuoden päähän matkaa matematiikkaa ja musiikkia.

Avaruudesta on kuunneltu maanulkoisen elämän merkkejä radioteleskoopeilla 1960-luvun alusta – tuloksetta. Osa tutkijoista onkin ollut sitä mieltä, että meidän pitää itse lähettää viestejä avaruuteen. He ovat nyt ryhtyneet toimeen, raportoivat muun muassa New Scientist ja Wired.

Meti-hankkeen tutkijat kertovat lähettäneensä viestin 12 valovuoden päässä sijaitsevalle Maan kaltaiselle GJ 273b -planeetalle. Meti tulee sanoista messaging extraterrestrial intelligence, maanulkoiselle älylle viestiminen. Kuten nimi selvästi vihjaa, hanke on versonut kuuluisasta Maan ulkopuolista älyä etsivästä Seti-hankkeesta.

Norjassa sijaitsevalla radioteleskoopilla lähetetty viesti sisältää binaarikoodeina musiikkinäytteitä, matematiikan perusteita, pulsseja, jotka kertovan ajanlaskennasta, ja radiotaajuuden kuvauksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Yritimme tehdä viestistä niin yksinkertaisen kuin mahdollista”, selittää signaaliä kehittänyt kognitiotieteilijä Mike Matessa Wired-lehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Emme voi näyttää omenaa ja sanoa omena, mutta voimme lähettää äänen ja sanoa, että sillä on tietty taajuus ja kesto.”

Kohdeplaneetta GJ 273b kiertää Luytenin tähteä Pienen koiran tähdistössä heti päiväntasaajan pohjoispuolella. Viime keväänä löytynyt planeetta on noin kolme kertaa Maata suurempi supermaa ja sijaitsee tähtensä elämän vyöhykkeellä eli etäisyydellä, jolla vesi voi pysyä nesteenä.

Nyt matkaan saatettu radioviesti on metiläisten ensimmäinen muttei suinkaan avaruusajan ensimmäinen. Se lähetettiin jo 1974 Arecibossa Puerto Ricossa sijaitsevalla radioteleskoopilla 25 000 valovuoden päässä sijaitsevaan M13-tähtijoukkoon. Siinä kuvailtiin muun muassa dna:n rakennetta ja aurinkokuntaa.

Vastausta ei ole kuulunut – eikä ihan heti kuulukaan, sillä signaalin matka perille kestää 25 000 vuotta ja mahdollisen vastauksen saapuminen meille toiset 25 000 vuotta.

Nyt kohteeksi valittu eksoplaneetta on sen verran lähellä, että vastausta voisi odotella neljännesvuosisadan kuluttua, jo 2040-luvulla.

Läheskään kaikki eivät pidä viestejä fiksuna ideana.

”98 prosenttia tähtitieteilijöistä ja Seti-hankkeen tutkijoista pitää Metiä mahdollisesti vaarallisena. Se on kuin huutaisi metsään tietämättä, onko siellä petoja”, kommentoi setitutkija Dan Werthimer New Scientist
-lehdessä
.

 

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Onpas tyhmä juttu. Ensinnäkin, jos ne kykenee matkaamaan tähtien välisessä avaruudessa, ne varmasti myös kykenevät ratkaisemaan triviaalimpia ongelmia, kuten ilmastonmuutos tms.

Toisekseen, jos ne kykenee matkaamaan tähtienvälisessä avaruudessa, niin eiköhän ne ole jo tietoisia planeettamme elinkelpoisuudesta ilman radiosignaalejakin.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla