Näytteitä avaruuspölystä. Kappaleet ovat hiuksen läpimitan kokoluokkaa. Kuva: <span class="photographer">Rojas, et all, Earth and Planetary Science Letters</span>
Näytteitä avaruuspölystä. Kappaleet ovat hiuksen läpimitan kokoluokkaa. Kuva: Rojas, et all, Earth and Planetary Science Letters

Pölyn määrä laskettiin Etelämanterella, jossa pöly jää lumeen. Pienten pölyhiukkasten yhteinen paino on paljon enemmän kuin isojen meteoriittien paino.

Maapallolle putoaa avaruuden pölyä noin 5200 tonnia joka vuosi. Päivää kohti se tekee noin 15 tonnia.

Pöly on irronnut asteroideista ja komeetoista. Pölyä sataa maapallolle niin paljon, että pölyhiukkasten yhteinen paino vuodessa on paljon suurempi kuin Maahan iskeytyneiden isompien meteoriittien ja kivien yhteinen paino samassa ajassa.

Maahan iskeytyy näet vain noin yli yhdeksän tonnia isoja ja painavia avaruuden kiviä vuodessa, kertoo tiedelehti Earth & Planetary Science Letters.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vaikka pölyä sataa Maahan paljon, sitä on vaikea punnita tai seurata sen vuosittaista kertymää. Pöly kun osuu tietysti meriin tai huuhtoutuu nopeasti pois myös maan pinnalta. Sade ja ilmankosteus siirtävät hiukkasia. Lisäksi maapallon oma pöly sekoittaa ja hautaa sitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Etelämanner on kuitenkin paikka, jossa pölyä on ja sen määrän voi laskea ja punnita melko helposti. Laskennan teki joukko tutkijoita Concordian tutkimusasemalla kaakkoisella Etelämantereella. Sitä asuttavat ranskalaiset ja italialaiset tutkijat.

Alueelle vuosittain satavan lumen määrä tiedetään. Lumeen sekoittuu avaruuden pölyä. Muualta pölyä ei Etelämantereen sisäosiin juuri kulkeudu.

Ranskalainen fyysikko Jean Duprat on ryhmänsä kanssa tehnyt 20 vuoden aikana kuusi eri retkeä, joilla on kerätty aseman lähelle päätynyttä avaruuden pölyä.

Tutkijat kaivoivat eri pisteissä syvälle lumi- ja jääkerroksiin. Sitten he kuljettivat lunta ja jäätä 20 kiloa vetävissä tynnyreissä tutkimusasemalleen, kertoo verkkosivu Livescience.

Laboratoriossa he sulattivat lumen. Jäljelle jäi lähinnä vain pölyä. Seassa oli hieman muutakin, kuten tutkijoiden hansikkaiden kuituja. Ne poistettiin.

Tutkijat kokosivat Etelämantereen keskiosista noin 2000 avaruudesta tullutta hiukkasta, kertovat Tähdet ja Avaruus -lehden verkkosivut.

Aineistossa oli 1280 mikrometeoriittia ja 808 kosmista lasimaista palleroa, jotka ovat syntyneet törmäyksissä.

Jäljelle jäi siis iso määrä pölyä. Näiden määrästä tietyllä alueella oli helppo arvioida, kuinka paljon koko maapallolle sataa avaruuden pölyä joka vuosi.

Arvio on noin 5200 tonnia sellaisia hiukkasia, joiden läpimitta on 30–200 mikrometriä eli metrin miljoonasosaa. Vertailun vuoksi, hiuksen läpimitta on noin 70 mikrometriä.

Yhden arvion mukaan noin 15000 tonnia avaruuspölyä saapuu Maan ilmakehään joka vuosi. Siitä siis noin kolmasosa yltää aina maan pinnalle saakka.

Arviolta noin 80 prosenttia pölystä on peräisin komeetoista, joiden liikkeisiin vaikuttaa kaasujätti, planeetta Jupiter. Planeetan mahtava painovoima ohjailee tiettyjen komeettojen liikkeitä aurinkokunnassamme, ja se tuo osan kappaleista Maahan tai sen ilmakehään.

Loput 20 prosenttia pölystä on irronnut todennäköisesti asteroideista. Valtaosa niistä kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä, Marsin tuolla puolen.

Maan ulkopuolelta saapuvan ainevirran seuranta ja laskenta eivät ole pelkkää ajankulua. Aines on tärkeää monille astro- ja geofyysikoille.

Avaruudesta tulee eri alkuaineita ja kemikaaleja eri pitoisuuksina. Monet tutkijat uskovat, että niilläkin oli roolinsa, kun alkeellinen elämä syntyi maapallolla yli 3,5 miljardia vuotta sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla