Sienen sairastuttama avaruuskärpänen. Kuva: Deborah Kimbrell/UC Davis
Sienen sairastuttama avaruuskärpänen. Kuva: Deborah Kimbrell/UC Davis

Siihen tepsii kuitenkin sama keino kuin astronauttien lihashävikkiin.

Sukkulan kyydissä avaruudessa syntyneet ja kasvaneet banaanikärpäset menettävät kykynsä puolustautua taudinaiheuttajien vastaan, osoittaa PlosOnessa julkaistu tutkimus.

Immuunipuolustuksen ja painottomuuden yhteyttä tutkittiin nyt ensi kertaa astronauttikärpäsillä, jotka pistettiin munina Discovery-sukkulan matkaan. Kaksitoistapäiväisen lennon aikana ne ehtivät kehittyä aikuisiksi.

Kun kärpäset palasivat Maan kamaralle, niiden immuunipuolustusta koeteltiin sieni- ja bakteeritartunnoilla. Ihmisellä ja muilla nisäkkäillä immuunipuolustus käyttää vastaavanlaisia mekanismeja kuin kärpäsen elimistö.

Sieni-infektioon reagoiva Toll-mekanismi ei toiminut enää avaruudessa käyneillä, toisin kuin imd-geeni, joka osallistuu bakteeri-infektion torjuntaan. Kun kuitenkin kärpäsiä testattiin sentrifugissa voimakkaan painovoiman oloissa, niiden puolustuskyky sieni-infektiota vastaan parani.

Tulevaisuuden pitkän matkan avaruusalusten varustukseen saattaa kuulua sentrifugi luuston ja lihasten kunnon ylläpitämiseksi. Uuden tutkimuksen perusteella laitteesta voi olla hyötyä myös immuunipuolustuksen varjelussa.

Kärpäsiä tutkinut Deborah Kimbrell Kalifornian yliopistosta Davisista esittää kaksi mahdollista syytä, miksi avaruuslennot pistävät immuunijärjestelmän koetteelle.

Ensinnäkin avaruuslennoilla lämpöshokkiproteiineja tehtailevat geenit vilkastuvat. Nämä proteiinit kiinnittyvät nisäkkään Toll-reseptoreihin, ja ne voivat vaikuttaa Toll-välitteiseen immuunipuolustukseen myös banaanikärpäsissä.

Toinen olettamus on, että painottomuus vaikuttaa solujen ulkopuolisiin proteiineihin. Nämä ovat tärkeämpiä Toll-välitteisessä puolustusreaktiossa kuin imd-välitteisessä.